Vastuullinen opinnäytetyö

Systemaattinen tiedonhankinta on olennainen osa tutkimusprosessia. Aikaa säästyy, kun tiedonhaku on hyvin suunniteltu. Hyvin suunnitelluilla hauilla saa tehokkaasti karsittua aiheeseen kuulumattomat tulokset pois. Tiedonhankintaprosessi koostuu seuraavista vaiheista:

1. Hakuaihe. Määrittele tiedontarpeesi tarkasti, mitä olet tutkimassa ja mitä sinä tutkimukseesi tarvitset.
    
2. Haun suunnittelu. Mitkä hakusanat kuvaavat tiedontarvettasi? Etsi sanoille synonyymejä, käännä sanat esim. englanniksi ja ruotsiksi. Tarkista sanat asiasanastoista.
    
3. Haun toteutus. Valitse tarkoituksenmukaiset hakutekniikat ja tiedonlähteet. Väärällä hakutekniikalla saat hakutuloksia, jotka eivät vastaa tiedontarvettasi. Tiedonlähteen valinta riippuu aiheestasi ja siitä, minkä tyyppistä aineistoa tarvitset. Alakohtaisista LibGuides-oppaista löytyy oman alan tärkeimmät tiedonlähteet.
    
4. Tulosten arviointi. Arvioi vaastaavatko hakutulokset tiedontarvettasi. Hakuja voi tarvittaessa rajata tai laajentaa eri tavoin.
    
5. Lähteiden valinta ja käyttö. Varmista, että löytämäsi lähteet ovat tieteellisiä ja luotettavia. On myös huomioitava tiedon eettinen käyttö noudattamalla hyvää tieteellistä käytäntöä.

Lisää tietoa tiedonhankintaprosessin eri vaiheista löytyy Tiedonhaun-oppaasta. Katso myös kirjaston muut LibGuides-oppaat.

Tukea tiedonhakuun saa ottamalla yhteyttä kirjaston tietopalveluun (Kysy kirjastolta / Varaa tiedonhaun ohjausaika). Opinnäytteen kirjoittajat ovat myös tervetulleita osallistumaan viikottain järjestettävään Drop in opinnäytetyöpajaan. 

Onko tieto relevanttia, luotettavaa ja ajantasaista?

Löytämäsi tieto tulee aina arvioida ja siihen tulee suhtautua lähdekriittisesti. Tiedon arviointi on myös oleellinen osa tiedonhankintaprosessia. Alla olevien kysymysten avulla voit arvioida lähteen luotettavuutta ja käytettävyyttä.

• Vastaako löytämäsi tieto tiedontarvettasi?
• Onko löytämäsi tieto oikean tasoista tarpeeseesi nähden? Onko kyseessä esim. tutkimustieto? 
• Onko tieto luotettavaa, kirjoitettu objektiivisesti ja kieliopillisesti oikein? Onko kyseessä fakta vai mielipide?
• Minkälaiselle kohderyhmälle tieto on suunnattu?
• Miksi tieto on julkaistu? Halutaanko sillä esittää tutkimustuloksia, tiedottaa, vaikuttaa, myydä tai viihdyttää?
• Tarkista tekijän tiedot. Onko tiedon tuottanut alan asiantuntija, tunnettu virasto tai organisaatio? 
• Onko aihetta käsitelty tarpeeksi laajasti ja eri näkökulmista?
• Sisältääkö löytämäsi tieto lähdemerkintöjä? Millaisia lähteitä on käytetty? Kuinka tuoreita lähteet ovat?
• Onko löytämäsi tieto vertaisarvioitua (peer reviewed)?
• Noudattaako teksti IMRD-rakennetta? Tieteellisen artikkelin rakenne on seuraava: johdanto, menetelmät, tulokset ja pohdinta (Introduction, Methods, Results, Discussion).
• Löydätkö lehden, kirjasarjan, konferenssin tai kirjakustantajan JUFO-portaalista (Julkaisufoorumi)? 
• Voitko todentaa tiedon toisella lähteellä tai aiemman tietosi pohjalta?
• Missä tieto on julkaistu? Esim. tieteellisessä lehdessä, sanomalehdessä, www-sivustolla. Kuka on julkaisun kustantaja tai sponsori?
• Milloin tieto on ilmestynyt? Onko se tarpeeksi ajantasaista tarpeeseesi nähden?

Vertaisarviointi

Vertaisarviointi, peer review- tai referee-menettelyprosessi, on tieteen oma laadunvarmistuskeino. Tutkimustuloksia julkaiseva lehti pyytää tieteenalan asiantuntijoita suorittamaan ennakkoarvioinnin julkaistavaksi tarjottujen artikkelien tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta ja laadusta.

Tunnista valeuutinen