Teet sitten hakuja kirjaston tietokannassa, kansainvälisessä tietokannassa tai internetissä, joudut aina arvioimaan onko löytämäsi lähde luotettava ja tieteellinen eli voitko käyttää sitä kirjoitustyössäsi.
Onko tiedontuottaja tunnettu organisaatio tai asiantuntija vai joku muu? Voiko tiedot tarkistaa muusta lähteestä? Katso lisää pohdittavia kysymyksiä tämän oppaan alasivulta Verkkolähteen luotettavuuden arviointi.
Tieteellisestä artikkelista löytyy yleensä tiivistelmä, tutkimuksen teoria, ammattisanastoa, taulukoita, johtopäätökset sekä lähdeluettelo. Artikkelin kirjoittaja on alan asiantuntija.
Tieteellinen lehti sisältää tieteellisiä artikkeleita, joiden tarkoituksena on tieteellisen tutkimuksen raportointi. Ennen julkaisemista artikkelit yleensä käyvät läpi vertaisarviointiprosessin. Eroja verrattuna aikakauslehteen löytyy useita:
Onko lähde saatavilla kokotekstinä? Saatko ladattua aineiston heti käyttöösi tai haettua kirjan sinua lähellä olevasta kirjastosta? Kokotekstitietokannoissa artikkeli on usein heti ladattavissa. Voit myös pyytää esim. itse artikkelin kirjoittajalta kopiota.
Jos et löydä aineistoa Finnan kautta, verkosta tai lähialueen kirjastoista, käänny Tritonian kaukopalvelun puoleen. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Sen kautta voidaan tilata lainaksi tai jäljenteinä materiaalia, joita Tritoniasta tai lähialueen muista kirjastoista ei löydy. Linkki kaukopalvelun sivulle.
Omaa akateemista lukutaitoa kannattaa kehittää, sillä potentiaalisia lähteitä voi olla paljon ja osa siitä vieraskielistä. Akateemisten tekstien lukemisessa kannattaa käyttää apuna erilaisia lukustrategioita ajan säästämiseksi. Voit esimerkiksi ensin silmäillä tekstiä löytääksesi kohdat jotka kannattaa lukea tarkemmin, etsiä vastauksia kysymyksiin mikä, kuka ja milloin skannaamalla, keskittyä tekstin keskeisiin kohtiin ja tarkoitukseen tai lukea tekstiä kriittisesti. Lähde ja lisätietoa akateemisten tekstien lukemisesta.
Kun käytät löytämiäsi lähteitä kirjoitustyössäsi, sinun tulee huomioida tiedon eettinen käyttö noudattamalla hyvää tieteellistä käytäntöä. Hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa on mm. vääristely, plagiointi ja sepittäminen. Lue tarkemmin aiheesta Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) julkaisusta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa 2023.
Tiedon eettiseen käyttöön kuuluvat oleellisesti oikein tehdyt viittaukset ja huolellisesti laadittu lähdeluettelo. Noudata oman korkeakoulusi kirjoitusohjeita.
Julkaisufoorumi on suomalaisen tiedeyhteisön toteuttama, tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus. Linkki JUFOn julkaisukanavahakuun.
Avoin tiede
Tieteen ja tutkimuksen avoimien toiminta- mallien edistämistä. Tutkimusaineistot ovat avoimesti saatavilla, kun niitä voi vapaasti käyttää, uudelleenkäyttää ja jakaa. Lisätietoa avoimesta tieteestä.
Disinformaatio
Tahallista väärän informaation levittämistä tavoitteena ihmisten mielipiteisiin vaikuttaminen ja harhaanjohtaminen
Misinformaatio
Väärän tai harhaanjohtavan informaation tahatonta luomista ja levittämistä ilman pahoja aikeita
Embargo
Julkaisuviive, jonka vuoksi esim. e-lehden uusin numero ei ole saatavana kokotekstinä tietyssä tietokannassa. Julkaisuviive kestää yleensä vuoden. Kannattaa tarkistaa löytyykö e-lehden uusin numero kokotekstinä toisesta tietokannasta.
Vertaisarviointi
Ennen julkaisemista tieteellinen artikkeli käy läpi prosessin, jossa kyseessä olevan tieteenalan asiantuntijat arvioivat artikkelin tieteellisen julkaisu- kelpoisuuden ja laadun. Englanniksi vertaisarviointi on peer review.
