Teet sitten hakuja kirjaston tietokannassa, kansainvälisessä tietokannassa tai internetissä, joudut aina arvioimaan onko löytämäsi lähde luotettava ja tieteellinen eli voitko käyttää sitä kirjoitustyössäsi.
Onko tiedon tuottanut jokin tunnettu organisaatio, asiantuntija vai ehkäpä tekoäly? Voiko tiedot tarkistaa muusta lähteestä? Katso lisää pohdittavia kysymyksiä tämän oppaan alasivulta Verkkolähteen luotettavuuden arviointi.
Tieteellisillä artikkeleilla on yleensä selkeä rakenne, ns. IMRD-rakenne (Introduction, Methods, Results, Discussion). Alussa on tiivistelmä, joka auttaa lukijaa päättelemään onko artikkeli hänelle tarpeellinen. Varsinainen teksti alkaa johdannolla tehdyn tutkimuksen taustoihin, josta siirrytään selittämään käytettyä metodologiaa, itse tutkimusta ja saatuja tuloksia. Artikkelin lopusta löytyvät johtopäätökset sekä lähdeluettelo. Käytetty kieli on objektiivista ja sisältää paljon ammattisanastoa. Lisäksi taulukoita ja kaavioita käytetään esittämään tutkimuksen tuloksia.
Artikkelista tai sen yhteydestä löytyvät lisäksi tarkemmat tiedot julkaisusta sekä kirjoittajien akateemisesta taustasta. Artikkelissa voi olla myös sen aihetta kuvaavia avain- tai asiasanoja.
Tieteellinen lehti sisältää tieteellisiä artikkeleita, joiden tarkoituksena on tieteellisen tutkimuksen raportointi. On olemassa monia piirteitä, jotka erottavat tieteelliset lehdet aikakauslehdistä. Eroa on muun muassa lukijakunnassa, artikkelien kirjoittajissa, lähteiden listaamisessa, käytetyssä kielessä, ulkoasussa sekä lehden tarkoituksessa. Lisäksi ennen julkaisemista tieteelliset artikkelit käyvät yleensä läpi vertaisarviointiprosessin.
Onko lähde saatavilla kokotekstinä? Saatko ladattua aineiston heti käyttöösi tai haettua kirjan sinua lähellä olevasta kirjastosta? Kokotekstitietokannoissa artikkeli on usein heti ladattavissa. Voit myös pyytää esim. itse artikkelin kirjoittajalta kopiota.
Jos et löydä aineistoa Finnan kautta, verkosta tai lähialueen kirjastoista, käänny Tritonian kaukopalvelun puoleen. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Sen kautta voidaan tilata lainaksi tai jäljenteinä materiaalia, joita Tritoniasta tai lähialueen muista kirjastoista ei löydy. Linkki kaukopalvelun sivulle.
Omaa akateemista lukutaitoa kannattaa kehittää, sillä potentiaalisia lähteitä voi olla paljon ja osa siitä vieraskielistä. Akateemisten tekstien lukemisessa kannattaa käyttää apuna erilaisia lukustrategioita ajan säästämiseksi. Voit esimerkiksi ensin silmäillä tekstiä löytääksesi kohdat jotka kannattaa lukea tarkemmin, etsiä vastauksia kysymyksiin mikä, kuka ja milloin skannaamalla, keskittyä tekstin keskeisiin kohtiin ja tarkoitukseen tai lukea tekstiä kriittisesti. Lähde ja lisätietoa akateemisten tekstien lukemisesta.
Kun käytät löytämiäsi lähteitä kirjoitustyössäsi, sinun tulee huomioida tiedon eettinen käyttö noudattamalla hyvää tieteellistä käytäntöä. Hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa on mm. vääristely, plagiointi ja sepittäminen. Lue tarkemmin aiheesta Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) julkaisusta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa 2023.
Tiedon eettiseen käyttöön kuuluvat oleellisesti myös tietenkin oikein tehdyt viittaukset ja huolellisesti laadittu lähdeluettelo. Noudata oman korkeakoulusi kirjoitusohjeita.
Plagiointi on hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa. Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tekstin tai muun materiaalin esittämistä omana kertomatta lähdettä. Suora kopiointi mutta myös omin sanoin mukaileminen katsotaan plagioinniksi, jos alkuperäinen lähde jätetään mainitsematta. Itsensä plagiointi eli oman aiemman työn julkaiseminen uutena sekä tekoälyn tuottaman tekstin esittäminen omana on vilpillistä toimintaa.
Plagiointia välttääksesi kannattaa oman korkeakoulun viittauskäytäntöihin tutustua huolella. Viittausasioissa on suositeltavaa kysyä neuvoa ensin kurssin opettajalta tai opinnäytetyösi ohjaajalta.
Julkaisufoorumi on suomalaisen tiedeyhteisön toteuttama, tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus, joka sisältää lehtiä, kirjasarjoja, konferensseja ja kirjakustantajia.
Tieteenalojen keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan kolmeen tasoon (3 = korkein taso, 2 = johtava taso, 1 = perustaso). Esimerkiksi vain tieteelliset, vertaisarvioidut lehdet voivat saada JUFO-tason 1-3.
Avoin tiede
Tieteen ja tutkimuksen avoimien toiminta- mallien edistämistä. Tutkimusaineistot ovat avoimesti saatavilla, kun niitä voi vapaasti käyttää, uudelleenkäyttää ja jakaa. Lisätietoa avoimesta tieteestä.
Disinformaatio
Tahallista väärän informaation levittämistä tavoitteena ihmisten mielipiteisiin vaikuttaminen ja harhaanjohtaminen
Misinformaatio
Väärän tai harhaanjohtavan informaation tahatonta luomista ja levittämistä ilman pahoja aikeita
Embargo
Julkaisuviive, jonka vuoksi esim. e-lehden uusin numero ei ole saatavana kokotekstinä tietyssä tietokannassa. Julkaisuviive kestää yleensä vuoden. Kannattaa tarkistaa löytyykö e-lehden uusin numero kokotekstinä toisesta tietokannasta.
Vertaisarviointi
Ennen julkaisemista tieteellinen artikkeli käy läpi prosessin, jossa kyseessä olevan tieteenalan asiantuntijat arvioivat artikkelin tieteellisen julkaisu- kelpoisuuden ja laadun. Englanniksi vertaisarviointi on peer review.
