Mieti seuraavia kysymyksiä kun arvioit löytämääsi verkkolähdettä:
Onko materiaali julkaistu luotettavalla sivustolla? Onko kyseessä esim. yliopisto, viranomaisjulkaisu, tutkimuslaitos, tiedeyhteisö, ministeriö, EU-projekti tai muu virallinen taho?
Onko tekijä oman alansa tutkija tai asiantuntija? Mikä on tämän henkilön akateeminen tausta? Voit tehdä ko. henkilöstä tiedonhaun varmistaaksesi, että tekijä tietää mistä puhuu.
Onko materiaalin tarkoitus tieteellinen? Onko lähde tai tutkimus tehty muille tutkijoille (peers) luettavaksi? Onko se osa tiedeyhteisön sisäistä keskustelua? Silloin kohdeyleisö on oikea.
Onko materiaali kirjoitettu objektiivisesti? Sisältääkö teksti vahvoja mielipiteitä? Onko asiat esitetty kärjistetysti? Tieteellinen tutkimus on aina objektiivista ja puolueetonta, minkä lisäksi kaikki tiedot ovat perusteltuja ja pohjautuvat tutkimukseen.
Sisältääkö teksti ammattisanastoa ilman kirjoitusvirheitä? Pystytkö seuraamaan tutkimuksen kulkua loogisesti tekstissä esitetyn teorian, metodologian, johtopäätösten sekä viittausten avulla?
Ovatko käytetyt lähteet luotettavia? Onko ne esitetty täsmällisesti? Onko lähdeluettelossa puutteita tai virheitä? Onko löytämäsi tieto vertaisarvioitua (peer reviewed)?
Milloin materiaali on julkaistu? Jos julkaisusta on kulunut paljon aikaa, siinä esitetty tieto voi olla vanhentunutta. Ajantasaisuus riippuu paljolti käsiteltävästä aiheesta. Löytyykö aiheesta uudempia lähteitä, jotka tukevat esitettyä tietoa.
Asiantuntijuuden arviointi
Kuva: Maria Lassila-Merisalo / Hämeen ammattikorkeakoulu 2016 / CC BY-SA 4.0
