Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.
LibGuides

Julkaiseminen Vaasan yliopiston sarjoissa: Julkaisun ulkoasu ja rakenne

Julkaisuohjeet Vaasan yliopiston sarjoihin Acta Wasaensia, Vaasan yliopiston tutkimuksia ja Vaasan yliopiston raportteja.

Julkaisupohjat

Ohjeet Wordin käyttöön

Saavutettavuus

Osuvaan tallennettavan julkaisun on oltava saavutettava julkaisu. Julkaisun tekijän vastuulla on huolehtia saavutettavuudesta

  • noudattamalla kirjoitusohjeita,
  • käyttämällä Wordin tai muun tekstinkäsittelyohjelman tyylejä,
  • lisäämällä kaikkiin kuviin ja kuvioihin vaihtoehtoiset tekstit (ns. alt-tekstit),
  • välttämällä taulukon lisäämistä kuvana.
  • Tietoa ei saa välittää ainoastaan värien avulla ja
  • jos käytät väliotsikoita, luo niille oma tyyli, pelkkä lihavointi tai kursivointi ei riitä.

Tarvittaessa pyydä apua julkaisusihteeriltä.

Rakenne

Kannet ja nimiösivun tekee julkaisusihteeri yliopiston graafista ilmettä noudattaen ja tekijän toimittamien tietojen mukaisesti. Väitöskirjojen rakenne noudattaa ISO 7144:1986-standardia.

  • Nimiösivu, sivu I.
  • Nimiösivun kääntöpuoli, sivu II, tieto väitöksestä, paikka, päivämäärä ja kellonaika sekä esitarkastajien tiedot.
  • Abstraktit eli tiivistelmät, suomenkielinen sivu III ja englanninkielinen sivu V. Abstraktisivujen kääntöpuolet tyhjiä. Kolmas abstrakti voi olla julkaisun kielen mukaan esimerkiksi ruotsiksi tai saksaksi.
  • Esipuhe, yleensä alkaen sivu VII, pituus enintään kaksi sivua.
  • Sisällysluettelo, yleensä alkaen sivu IX.
  • Luettelo taulukoista
  • Luettelo kuvioista
  • Käytetyt lyhenteet
  • Artikkeliväitöskirjassa luettelo artikkeleista
  • Varsinainen tutkimusteksti alkaa sivulta 1. sivu numeroimaton, toiselta sivulta lähtien ylätunnisteessa sarjan nimi ja sivunumero arabialaisin numeroin.
  • Lähdeluettelo ja
  • Liitteet
  • Artikkelit, julkaisut tai esseet

Muiden julkaisujen rakenne noudattaa väitöskirjan rakennetta soveltuvin osin.

Verkkojulkaisu

Julkaisu lisätään Osuvaan arkistointikelpoisena PDF/A-tiedostona ja ensimmäinen sivu on värillinen. Joidenkin artikkeliväitöskirjojen ulkoasu voi poiketa painetusta artikkelien osalta uudelleenjulkaisulupien mukaisesti. Jotkut artikkelit saatetaan julkaista vasta embargoajan jälkeen.

Vain verkossa julkaistavaan PDF-tiedostoon ei jätetä tyhjiä sivuja luettavuuden helpottamiseksi. Sivun marginaalit ovat symmetriset sekä sarjan nimi ja sivunumerointi ainoastaan sivun oikeassa yläkulmassa.

Painettu julkaisu

Kaikki väitöskirjat painetaan, muut julkaisut sopimuksen mukaan. Mikäli julkaisu painetaan, sen ensimmäinen sivu on verkkojulkaisusta poiketen mustavalkoinen.

 

Yhtenäinen visuaalinen ilme on olennainen osa vaikuttavaa viestintää.Ylio​piston ilme muodostuu logosta, yliopiston väreistä, valokuvista ja typografiasta.Y​htenäinen visuaalinen ilme tukee yliopiston brändiä, ja sillä on vaikutusta tunnettuuteen.Y​liopiston visuaalinen ilme on mainostoimisto Dynamon suunnittelema. Graafinen ohje antaa malliesimer​kkejä visuaalisen ilmeen käytöstä.

Painetun julkaisun koko ja värit

Painetun kirjan korkeus on 25 cm.

Painetun julkaisun koko on B5, eli 84 % tavallisesta A4-arkista. Kuvioiden ja taulukoiden tulee olla luettavissa myös tässä koossa.

Kirjasintyypit ja sivun asetukset

  Fontti Fontin koko Huom
 
Leipäteksti (Body) Georgia 11 myös taulukon ja kuvion nimi (Table heading, Figure Caption) sekä lähdeteksti
1. tason otsikko (Heading 1) Lucida Sans 14 isot kirjaimet, aloittaa uuden sivun
2. tason otsikko (Heading 2) Lucida Sans 14  
3. tason otsikko (Heading 3) Lucida Sans 11 tämä on hierarkian suositeltavin pienin otsikko
taulukon sisältö päätteetön fontti, esimerkiksi Calibri 10  
matemaattiset kaavat Times New Roman 12 Georgia käy myös, mutta sen merkistöstä puuttuu joitain erikoismerkkejä

Leipäteksti ja marginaalit

Perusmerkkilajina käytetään Georgia-merkkilajia. Julkaisupohjassa sen löytää nimellä ”Body”. Tekstin pistekoko on 11 pt. Korostukset tehdään kursiivilla. Erityistapauksessa voidaan käyttää kursivoinnin lisäksi lihavointia, mutta ei alleviivauksia. Korostusten määrä suositellaan pidettäväksi vähäisenä luettavuuden vuoksi. Perustekstin riviväliksi laitetaan asetuksissa vähintään (At least) pistekoko 16. Painettavan julkaisun sisämarginaali on 3,57 cm ja ulkomarginaali 2,86 cm. Ylämarginaali on 2,98 cm ja alamarginaali 3,57 cm. Vain verkossa julkaistavan aineiston sisä- ja ulkomarginaalit ovat symmetriset.

Otsikointi

Kaikkien otsikoiden fontti on Lucida Sans, päätteetön eli sans-serif -kirjasintyyppi. Otsikot aloitetaan sivun vasemmasta marginaalista. Otsikoinnissa käytetään hierarkkista numerointia ja otsikkonumeroiden jälkeen ei merkitä pistettä. Viimeisen numeron jälkeen käytetään sarkainnäppäintä erottamaan numero tekstistä. Ensimmäinen sarkain on reunasta lukien 1,55 cm:n päässä. Tätä erotusta ei saa tehdä välilyönneillä, vaan ainoastaan sarkaimella, sillä sarkaimella tehdyt välit pysyvät tavoitellun suuruisina.

Otsikkotasot

Otsikoita varten on julkaisupohjassa omat taittotyylit. Ne sisältävät kaikki alla mainitut muotoilut ja tyhjät rivit. Tiedot pistekoosta yms. kerrotaan tässä niitä varten, jotka eivät ko. julkaisupohjaa jostain syystä käytä.

PÄÄOTSIKKO (= 1. tason otsikko) kirjoitetaan suurin kirjaimin pistekoolla 14. Pääotsikko aloittaa aina uuden sivun. Pääotsikoita ei tavuteta. Myös muiden otsikoiden tavutusta tulee välttää. Pääotsikon jälkeen riviväliksi määritetään tyhjää tilaa 29 pt.

Pääotsikko, jossa ei käytetä numerointia (= ESIPUHE, Lähteet, Liitteet) sijoitetaan sivun yläreunaan vasempaan marginaaliin tasattuna. Otsikko ESIPUHE kirjoitetaan suurin kirjaimin pistekoolla 14. Lähteet ja Liitteet kirjoitetaan myös pistekoolla 14, mutta pienin kirjaimin.

Sisällysluettelo otsikoidaan ilman numeroa sivun yläreunaan vasempaan marginaaliin tasattuna. Otsikoksi kirjoitetaan Sisällys pienin kirjaimin pistekoolla 14.

2. tason otsikko (esim. 1.1 Otsikko) kirjoitetaan pienin kirjaimin pistekoolla 14. Tämän tason alaotsikon yläpuolelle määritetään aina tyhjää tilaa 29 pt ja alapuolelle 12 pt.

3. tason otsikko (esim. 1.1.1 Otsikko) kirjoitetaan pienin kirjaimin pistekoolla 11 (tekstin koko). Tämän tason alaotsikoihin määritetään myös yläpuolelle 29 pt ja alapuolelle 12 pt tyhjää tilaa. Myös 4. tason (esim. 1.1.1.1) otsikoilla on samat asetukset.

Taulukot ja kuviot

Taulukot ja kuviot numeroidaan arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti kumpikin omana numerosarjanaan (esim. Taulukko 1, Kuvio 1 jne). Taulukon numeron jälkeen ennen otsikkoa tulee selvyyden vuoksi piste (esim. Taulukko 1. Suomen demografinen kehitys 1920–2001). Jos taulukon otsikko koostuu useasta lauseesta, loppuun tulee piste, mutta muuten ei.

Taulukon otsikko ja mahdollinen selitysteksti sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion selitysteksti taas kuvion alapuolelle.

Suositeltavaa on pitää taulukot yhdellä sivulla. Jos taulukkoa joudutaan jatkamaan seuraavalle sivulle, sivun oikeaan alareunaan sulkuihin on hyvä kirjoittaa (jatkuu), (continues), (fortsätter) jne. Seuraavalle sivulle kirjoitetaan vasemmalle ylös taulukon numero ja sulkeisiin sama sana kuin edelliselle sivulle, esimerkiksi Taulukko 5 (jatkuu). Taulukon otsikkorivin tulee toistua.

Julkaisun varsinaiset sisältösivut on pyrittävä aina kirjoittamaan täyteen. Tekstissä olevat viittaukset kuvioihin ja taulukoihin tehdään numeroviittauksin, esimerkiksi (taulukko 2) tai (kuvio 3), joten teksti voi jatkua taulukosta tai kuviosta huolimatta. Täten esimerkiksi taulukko siirretään seuraavalle sivulle, ellei se mahdu jäljellä olevaan sivutilaan. Julkaisutekstissä pyritään välttämään osittain tyhjiä sivuja.

Mikäli kirjoitat julkaisua, joka myös painetaan, ota huomioon, että painettu kirja on pienempi, 84 % A4:stä. Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla luettavissa myös silloin.


Vaakasuuntaan menevät taulukot ja kuviot on helpointa lähettää erikseen, koska osanvaihdot (section break) saattavat sekoittaa sivunumeroinnin. Jos kopioit tekstiä, taulukkoja tai kuvioita toisesta Word-dokumentista, tarkista, etteivät ne muuta julkaisupohjan asetuksia, esimerkiksi sivukokoa, -numerointia tai otsikko- tai leipätekstityylejä.

Julkaisupohjan pikatyylivalikoima

Julkaisupohjan pikatyylivalikoimasta (Quick Style List) löytyvät useimmiten käytetyt tyylit, kuten leipäteksti ja ensimmäisen tason otsikko:

Leipäteksti = Body

 

1. tason otsikko - Heading 1

Kansi

Kannessa on julkaisun nimi, kirjoittajien tai toimittajien nimet sekä sarjan nimi ja numero. Vaasan yliopiston tutkimuksia -sarjassa on mustavalkoinen kuva ja Vaasan yliopiston raportteja -sarjassa värillinen.

Liian pitkä nimi karkottaa lukijat. Julkaisun nimen tulee olla lyhyt, mutta kuvata julkaisua ja tutkimusta riittävästi ja täsmällisesti.

Painetun julkaisun takakannessa on lisäksi ISBN- ja ISSN-tunnisteet sekä viivakoodi. Julkaisun selässä on sarjan ja tekijöiden nimet sekä julkaisuvuosi. Jos julkaisu on alle 5 mm paksu (noin 70 sivua), selkä jää tyhjäksi.

Toinen sivu

Väitöksen tiedot

  • Väitösluvan myöntänyt yksikkö
  • Väitöksen päivämäärä, kellonaika sekä tila.

Esitarkastajat (yleensä kaksi, joskus useampia)

  • akateeminen titteli (oppiarvo), esimerkiksi KTT, ja henkilön nimi
  • ammatillinen titteli (jos tarpeen)
  • yliopisto/tutkimuslaitos
  • laitos/yksikkö
  • katu-/postiosoitepostinumero, kaupunki.

Esitarkastajien osoitteet kirjoitetaan Maailman postiliiton ohjeiden mukaisesti.

Kolmas ja viides sivu, tiivistelmät

Tiivistelmäsivuilla on erilaisia tunnisteita, niistä voit lukea seuraavalta sivulta.

Jos työsi on muulla kielellä, kuin suomeksi tai englanniksi, seitsemäs sivu on tiivistelmä julkaisun kielellä.

Opastavat ja bibliografiset tiedot

Tekijöistä voidaan merkitä sukunimi, etunimi tai puhuttelunimi ja tarvittaessa myös muut etunimet tai niiden alkukirjaimet. Orcid-tunniste auttaa identifioimaan julkaisun oikealle tekijälle.

Yhteystietona käytetään yliopiston ja yksikön yhteystietoja. Yliopistolle tuleva posti ohjataan laitokselta eteenpäin tekijälle – yksiköiden osoitteet vaihtuvat harvemmin kuin esimerkiksi koti- tai työpaikkaosoitteet.

Tiivistelmäosa

Tiivistelmän pitää olla itsenäinen, koko teoksen sisältöä tarkasti referoiva kirjoitus. Se tulee olla ymmärrettävissä ilman alkuperäistä julkaisua. Koko tiivistelmän tulee sopia tiivistelmäkaavakkeelle.

Tiivistelmä on joko informatiivinen tai indikatiivinen riippuen kirjoituksen luonteesta. Indikatiivinen tiivistelmä sopii parhaiten laaja-alaisiin katsauksiin ja yleisesityksiin. Indikatiivisessa tiivistelmässä julkaisun sisältö selostetaan hyvin yleisesti. Informatiivinen tiivistelmä soveltuu hyvin kokeellisen tutkimuksen selostukseksi. Informatiivisessa tiivistelmässä selostetaan työn tarkoitus, siinä käytetyt menetelmät, saavutetut tulokset ja johtopäätökset.

Asiasanat

Asiasanat (keywords) merkitään tiivistelmäkaavakkeen alaosaan niille varatulle paikalle. Asiasanat ovat tärkeitä, sillä ne kertovat, mihin aihepiireihin työ liittyy. Asiasanat ovat keskeisiä teoksen löydettävyyden kannalta. Asiasanoja tulisi olla vähintään kolme, mieluimmin 5 kappaletta.

Eri tieteenalojen erikoissanastoja voidaan käyttää, jos näistä ei löydy sopivaa sanaa. Virallisista asiasanastoista otettujen termien lisäksi asiasanoina voidaan käyttää kunkin tieteenalan vapaita termejä.

Saavutettavuusseloste Tillgänglighetsutlåtande