Tekstissä 1-2 tekijää merkitään jokaiseen lähdemerkintään.
(Vuorinen, 2013, s. 27–28).
Vuorinen (2013, s. 27–28) kertoo...
Jos tekijöitä on 3 tai enemmän, tekstiin kirjoitetaan vain ensimmäinen tekijä koko nimellä, sen jälkeen englanninkielisessä tekstissä "et al." ja suomenkielisessä tekstissä "ja muut".
(Alakoski ja muut, 2018, s. 9).
Alakoski ja muut (2018, s. 9) kirjoittavat...
Poikkeuksena sellaiset lähteet, joissa sekaantumisen vaara on suuri, esimerkiksi kun ensimmäinen tai ensimmäiset tekijät ovat samat. Kirjoita tekijöitä niin pitkälle, että eroavaisuus löytyy. Sekä "et al." että "ja muut" ovat monikkomuodon ilmaisuja eli et voi jättää vain yhtä tekijää pois, vaan pois jätettäviä tulee olla vähintään kaksi, muuten merkitset kaikki tekijät.
(Kazmi, Naaranoja, Kytölä & Kantola, 2016, s. 683).
(Kazmi, Naaranoja & Kytölä, 2016, s. 395).
Jos sekä tekijät että vuosi ovat samat, erota lähteet a, b, c ... merkinnöillä.
(Klemola, 2019a, kpl 2).
(Klemola, 2019b, taul. 2).
Jos tekijöitä on 20 tai vähemmän, kaikki tekijät merkitään lähdeluetteloon ja ennen viimeistä tekijän nimeä on &-merkki. Jos tekijöitä on 21 tai enemmän, listaa ensimmäiset 19 tekijää, pilkku ja niiden jälkeen väli, kolme pistettä, väli ja viimeinen tekijä.
Lähdeluettelossa merkitään seuraavat elementit lähteen vaatimalla tarkkuudella:
Jokaisen elementin jälkeen tulee piste, paitsi jos itse elementti päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin.
Linkkien perään ei lisätä pistettä. Voit antaa Wordin katkaista linkin, mutta niitä saa katkaista itse, jotta ne toimivat saavutettavuusvaatimusten mukaisesti lopullisessa työssä. Pistettä ei myöskään lisätä, jos itse elementti päättyy pisteeseen, esimerkiksi Sukunimi, A. A.
Tekijä. (Aika). Nimi. Alkuperä.
Nimi. (Aika). Alkuperä.
Tekijä. (n.d.). Nimi. Alkuperä.
Tekijä. (Aika). [Kuvaus]. Alkuperä.
Sekä painettuun että e-kirjaan viitataan samalla tavalla.
Kirjan kustannuspaikkaa ei merkitä.
Esimerkki painetusta kirjasta (Vuorinen, 2013, s. 27–29).
Vuorinen (2013, s. 27–28) kuvaa...
Esimerkki e-kirjasta (Alakoski ja muut, 2018, s. 9).
Alakoski ja muut (2018, s. 9) kirjoittavat...
Esimerkki Ebook Centralin e-kirjasta, jossa linkki ei vie suoraan kirjaan tai sen tietoihin (Slade-Brooking, 2016, s.48).
Slade-Brookingin (2016, s. 48) kuvaus...
Esimerkki päivittyvästä e-kirjasta (Helminen, 2002/2019, luku 6., Joint Ventures).
Helminen (2002/2019, luku 6., Joint Ventures) kirjoittaa...
Esimerkki toimitetusta kirjasta, jonka artikkeleilla on omat kirjoittajat (Saleem & Larimo, 2016, s. 248).
Saleem ja Larimo (2016, s. 248) toteavat...
Esimerkki toimitetusta kirjasta, jonka artikkeleiden kirjoittajia ei ole erikseen merkitty (Ahonen, 2002, s. 18).
Esimerkki painoksen merkitsemisestä ja taulukkoon viittaamisesta (Kotler ja muut, 2016, taul. 7.1).
Kotler ja muut (2016, taul. 7.1) listaavat...
Ahonen, G. (toim.). (2002). Henkilöstöraportointi, johtaminen ja työssä jaksaminen: Henkilöstövoimavarojen seuranta ja sen hyödyntäminen – tutkimuksen keskeiset havainnot [Työministeriö]. Noudettu 17.4.2020 osoitteesta http://www.imafi.fi/imafi_dokument/HVVSHyhteenveto%20Uusi.pdf
Alakoski, H., Siltamäki, M. & Syrjälä, P. (2018). Strategia töihin: millaisia strategiaohjelmistoja tarvitsemme tulevaisuudessa? Vaasan yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-823-8
Helminen, M. (2019). Finnish international taxation. Alma Talent Oy. (Alun perin julkaistu 2002).
Kotler, P., Armstrong, G. & Parment, A. (2016). Principles of Marketing (Scandinavian edition, 2. painos). Pearson Education Limited.
Saleem, S. & Larimo, J. (2016). Hofstede Cultural Framework and Advertising Research: An Assessment of the Literature. Teoksessa G. Christodoulides, A. Stathopoulou & M. Eisend (toim.), Advances in Advertising Research (Vol. VII): Bridging the Gap between Advertising Academia and Practice (s. 247–263). Gabler Verlag. https://doi.org/10.1007/978-3-658-15220-8_18
Slade-Brooking, C. (2016). Creating a brand identity: A guide for designers. Laurence King Publishing.
Vuorinen, T. (2013). Strategiakirja: 20 työkalua. Talentum.
Jos artikkelilla on pysyvä tunniste (DOI, URN), sitä tulee käyttää myös painettuun artikkeliin viitatessa.
Mikäli pysyvää tunnistetta ei ole, vaan tavallinen verkko-osoite, ei verkko-osoitetta merkitä, mikäli lähde löytyy painetusta lehdestä.
Jos artikkeli on vain verkossa, eikä sillä ole pysyvää tunnistetta, tulee viittaukseen suhtautua varauksella. Tässä tapauksessa tulee myös käyttää päivämäärää, jolloin verkkosivua on käytetty, että lukija voi verrata, onko sivustoa päivitetty sen jälkeen, ja liittää se tekstiin "Noudettu osoitteesta/Retrieved ":
Noudettu pp.kk.vvvv osoitteesta URL tai Retrieved yyyy-mm-dd URL
Jos viittaat artikkeliin, joka on julkaistu verkossa ennen lehden ilmestymistä, lehden tarkemmat tiedot ja sivunumerot vielä puuttuvat ja artikkelin yhteydessä lukee esimerkiksi "online first publication", "advance online publication", "In Press, Corrected Proof" tai "Ahead-of-print", niin englanninkielisessä viittauksessa termi yhtenäistetään "advance online publication" ja suomenkielisessä "ennakkoverkkojulkaisu".
Jollet viittaa koko artikkeliin, niin merkitse tarkennus, useimmiten sivunumero. Jos luet artikkelia suoraan verkkosivulta, voit viitata esimerkiksi artikkelin kappaleeseen, taulukkoon tai kuvaan. Tarkennusta ei tarvitse merkitä, jos artikkeli on lyhyt, sanomalehtiartikkeli tai sanakirjaviittaus.
Esimerkki artikkelista, jolla on DOI (Sihvonen & Lehti, 2018).
Sihvonen ja Lehti (2018) artikkelissaan…
Esimerkki artikkelista, jolla on yli 21 tekijää (Lucey ja muut, 2018, luku 2.8.).
Lucey ja muut (2018, luku 2.8.) perustelevat…
Esimerkki kirjan kappaleesta (Saleem & Larimo, 2016, s. 248).
Saleem ja Larimo (2016, s. 248) toteavat…
Esimerkki sanomalehtiartikkelista (Vartiainen, 2017).
Vartiainen (2017) kommentoi…
Esimerkki haastattelusta (Tiainen, 2018).
Tiaisen (2018) haastattelema Beck kertoo…
Esimerkki artikkelista, jolla ei ole pysyvää tunnistetta (Ahola & Zafar, 2019).
Aholan ja Zafarin (2019) tekstissä…
Esimerkki sanakirjasta, jossa verkkosivu on sama kuin palvelu, eikä sitä toisteta. Termi kvantiteettiteoria esiintyy tekstissä (Tieteen termipankki: Taloustiede, 2015).
Kvantiteettiteoriassa (Tieteen termipankki: Taloustiede, 2015) …
Toinen esimerkki sanakirjasta, mutta tässä palvelua voidaan pitää teoksena. Termi value at risk esiintyy tekstissä (MOT Englannin tekniikka ja kauppa, n.d.).
Yllämainittu esimerkki tekijöiden merkitsemisestä (Kazmi, S. A. Z., Naaranoja, M. & Kytölä, J. 2016, s. 395; Kazmi, S. A. Z., Naaranoja, M., Kytölä, J. & Kantola, J., 2016, s. 683). Yllämainittu esimerkki tekijöiden merkitsemisestä (Klemola, 2019a; Klemola, 2019b).
Pyri aina viittaamaan alkuperäiseen artikkeliin. Jos siihen ei kuitenkaan ole pääsyä, mutta löydät esimerkiksi julkaisuarkistoon rinnakkaistallennetun artikkelin, joka ulkoasultaan eroaa lopullisesta versiosta, voit viitata siihen (Siltaoja ja muut, 2020).
Ahola, M. & Zafar, A. (2019). Merging and Collaboration of Educational Institutes: New dimension of Open Innovation. LAMK Pro. Noudettu 31.12.2019 osoitteesta http://www.lamkpub.fi/2019/09/09/merging-and-collaboration-of-educational-institutes-new-dimension-of-open-innovation/
Kazmi, S. A. Z., Naaranoja, M., & Kytölä, J. (2016). Integrating Strategic Thinking and Transformational Leadership for NPD Idea Support Process. Procedia - Social and Behavioral Sciences, 229, 387–397. https://doi.org/10.1016/j.sbspro.2016.07.149
Kazmi, S. A. Z., Naaranoja, M., Kytölä, J. & Kantola, J. (2016). Connecting Strategic Thinking with Product Innovativeness to Reinforce NPD Support Process. Procedia - Social and Behavioral Sciences, 235, 672–684. https://doi.org/10.1016/j.sbspro.2016.11.068
Klemola, A. (2019a). Small investors’ internet sentiment and return predictability. Review of Behavioral Finance, ennakkoverkkojulkaisu. https://doi.org/10.1108/RBF-02-2018-0019
Klemola, A. (2019b). Internet search-based investor sentiment and value premium. Finance Research Letters, ennakkoverkkojulkaisu. https://doi.org/10.1016/j.frl.2019.06.022
Lucey, B. M., Vigne, S. A., Ballester, L., Barbopoulos, L., Brzeszczynskie, J., Carchano, O., Dimic, N., Fernandez, V., Gogolin, F., González-Urteaga, A., Goodell, J. W., Helbing, P., Ichev, R., Kearney, F., Laing, E., Larkin, C. J., Lindblad, A., Lončarski, I., Ly, K. C., ... Zaghini, A., (2018). Future directions in international financial integration research - A crowdsourced perspective. International Review of Financial Analysis, 55(2018), 35–49. https://doi.org/10.1016/j.irfa.2017.10.008
MOT Englannin tekniikka ja kauppa. (n.d.). Value at risk. Teoksessa Kielikone Oy. Noudettu 8.4.2020 osoitteesta https://www.sanakirja.fi/english-finnish/value%20risk%20risk
Saleem, S., & Larimo, J. (2016). Hofstede Cultural Framework and Advertising Research: An Assessment of the Literature. Teoksessa G. Christodoulides, A. Stathopoulou & M. Eisend (toim.), Advances in Advertising Research (Vol. VII): Bridging the Gap between Advertising Academia and Practice (s. 247–263). Gabler Verlag. https://doi.org/10.1007/978-3-658-15220-8_18
Sihvonen, T., & Lehti, L. (2018). Keinotekoiset kommentit? Astroturffaus digitaalisen vaikuttamisen välineenä. Lähikuva, 31(2), 10–28. https://doi.org/10.23994/lk.75046
Siltaoja, M. E., Lähdesmäki, M., Granqvist, N., Kurki, S., Puska, P. & Luomala, H. (2020). The dynamics of (de)stigmatisation : boundary construction in the nascent category of organic farming. Osuva. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002034311
Tiainen, A. (2018, 15. syyskuuta). Ihminen ajattelee, tekoäly suorittaa [aivotutkija Henning Beckin haastattelu]. Helsingin sanomat, s. D14–D15.
Tieteen termipankki: Taloustiede. (2015, 15. syyskuuta). Kvantiteettiteoria. Noudettu 18.10.2018 osoitteesta http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Taloustiede:kvantiteettiteoria
Vartiainen, P. (2017, 27. tammikuuta). Palvelujen valinnanvapaus: sumua ja vaikeita termejä. Pohjalainen, s. 16.
Jos opinnäytteellä ei ole pysyvää tunnistetta, kuten URN tai DOI, lisätään linkin eteen teksti ”Noudettu pp.kk.vvvv osoitteesta” tai ”Retrieved yyyy-mm-dd ”.
Tarkista ohjaajaltasi, voitko käyttää opinnäytteitä lähteenä työssäsi.
(Reijonen, 2018).
Perttolan (2019) väitöskirjassa…
Vain painettu (Nuopponen, 1994) ...
Nuopponen, A. (1994). Begreppssystem för terminologisk analys [väitöskirja, Vaasan yliopisto].
Perttola, L. (2019). Kynnyksen yli : julkisoikeudellinen tutkimus vanhuspalvelujen saamisen edellytyksistä [väitöskirja, Vaasan yliopisto]. Osuva. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-896-2
Reijonen, J. (2018). Decentralized Machine Learning for Autonomous Ships in Distributed Cloud Environment [diplomityö, Vaasan yliopisto]. Osuva. Noudettu 31.12.2019 osoitteesta https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/9493
Mikäli kirjoitat oikeustieteen alan työtä, tarkista viitteiden, alaviitteiden ja oikeustapaluetteloiden käyttö. Muiden tieteenalojen kirjoittajat etsivät lähteestä elementit ja käyttävät niitä kuten muissa lähdemerkinnöissä.
Virallislähdeviitteissä käytetään yleensä lyhennettä. Jos vakiintunutta lyhennettä ei ole, on suositeltavaa käyttää virallislähteen täydellistä nimeä. Varsinaisessa tekstissä lyhenteitä ei kannata käyttää, jottei tekstin luettavuus kärsi. Säädökset kirjoitetaan sisäviitteinä tekstiin. Säädöslyhenteenä käytetään ensisijaisesti lakikirjan lyhennettä. Ensimmäisen kerran viitattaessa ilmoitetaan säädöksen koko nimi ja numero:
Potilaslain (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) mukaan…
Kuntalain (410/2015) tavoitteena…
Pykälämerkkiä käytetään viitattaessa lakeihin, joissa ei ole luvuittaista pykälien numerointia. Muista välilyönti ennen §-merkkiä!
(MRL 188 §).
Jos säädöksessä kunkin luvun pykälien numerointi on aloitettu ykkösestä, ilmoitetaan ensin luvun numero, josta erotetaan kaksoispisteellä pykälän numero. Pykälämerkkiä (§) ei käytetä:
(RikosL 40:7).
Pykälästä erotetaan momentti pisteellä:
(JulkL 5.2 §).
Jos viitataan esimerkiksi pykälän toisen momentin kolmanteen kohtaan, erotetaan momentti ja kohta toisistaan pilkulla:
(PL 39.2, 3 §).
Kansainväliseen sopimukseen viitataan sisäviitteellä kuten säädöksiin:
(YK:n peruskirja 3 art.).
Euroopan unionin lainsäädäntöön viitataan sisäviitteessä ilmoittamalla normin tyyppi (asetus, direktiivi tai päätös), numero ja asetusten artikla:
(Neuvoston asetus (EY) 3381/94 art. 4).
(Neuvoston direktiivi 93/109/ETY).
Viitatessasi useamman kerran samaan säädökseen voit käyttää tekstissä myös säädöksen vakiintunutta nimeä, esim. luontodirektiivi.
Muut virallislähteet
Valtiopäiväasiakirjoihin, kuten hallituksen esityksiin, valiokuntamietintöihin ja valiokuntien lausuntoihin, viitataan näin:
HE 55/1994 vp s. 5.
PeVL 15/2000 vp s. 1.
Komiteanmietintöihin viitataan lyhenteellä KM:
KM 1988:11 s. 25.
Tuomioistuinratkaisuista kirjoitetaan samat tiedot sekä alaviitteeseen että oikeustapausluetteloon. Mikäli tapaus on julkaistu KKO:n tai KHO:n vuosikirjassa, on viitattava siihen. Huomioi vuoteen 1987 asti KHO-ratkaisujen jako selostuksiin (I) ja tietoihin) ja vuoteen 1997 asti jako vuosikirjan A- ja B-osaan:
KHO 1981 A II 87.
KHO 1991 B 316.
KHO 1998:42.
KKO 2014:2
Muihin KHO:n ratkaisuihin viitattaessa merkitään antopäivä ja taltionumero:
KHO 13.9.1983/3578.
Muihin KKO:n ratkaisuihin merkitään taltionumero ja vuosi:
KKO 2447/2013.
Euroopan unionin valmisteluaineistoon viitattaessa alaviitteeseen kirjoitetaan instanssin vieraskielinen lyhenne, vuosilukulyhenne sulkeisiin ja asiakirjanumero.
COM (89) 568.
EY-tuomioistuimen ratkaisut (unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin) merkitään alaviitteeseen ilmoittamalla asian numero, kutsumanimi sekä ECLI-tunnus ilman ECLI-etuliitettä :
T-201/04, Microsoft Corp. v. komissio, EU:T:2004:372.
Kansainvälisen tuomioistuimen (International Court of Justice) ratkaisut alaviitteeseen näin (sivunumeroksi sivu, jolta ratkaisu alkaa):
ICJ Rap. 1966 s. 6.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin viitataan seuraavasti:
EIT tapaus Dudek v. Puola (4.5.2006).
(Tilastokeskus ja muut, 2015).
Tilastokeskuksen ja muiden (2015) tietoaineistosta…
(Suomen Standardoimisliitto SFS ry., 2017).
Suomen Standardoimisliitto SFS ry (2017) standardissa…
(Arrasvuori, Eronen, Lehtiniemi & Leppänen, 2019).
Arrasvuoren, Erosen, Lehtiniemen ja Leppäsen (2019) patentissa ...
Arrasvuori, J., Eronen, A., Lehtiniemi, A. & Leppänen, J. (2019-10-09). Apparatus and method for associating images from two image streams (EP3550817A1·2019-10-09). Espacenet. https://worldwide.espacenet.com/patent/search/family/061912995/publication/EP3550817A1
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. (2017). Pienjännitesähköasennukset: Osa 1-1, Yleisvaatimukset (SFS 6000 osat 1-6) = Low-voltage electrical installations. Part 1-1, General requirements (SFS 6000 parts 1 to 6).
Tilastokeskus, Ek, K. & Maanmittauslaitos. (2015). Paavo - Postinumeroalueittainen avoin tieto, 2015 [tietoaineisto]. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Etsin. http://urn.fi/urn:nbn:fi:csc-kata00001000000000000567
Verkkoaineisto sisältää hyvin eritasoisia lähteitä aina ministeriöiden raporteista yksityishenkilöiden blogeihin. Suhtaudu lähteisiin varauksella ja tarvittaessa kysy ohjaajaltasi, voiko lähdettä käyttää.
Älä tavuta itse linkkejä, anna tekstinkäsittelyohjelmasi tehdä se, niin linkki pysyy todennäköisemmin saavutettavana myös valmiissa työssä.
Ammatillisessa ja laajemmalle yleisölle tarkoitetussa julkaisussa rajatun saatavuuden verkkosivut, kuten Moodle- tai yrityksen intra lasketaan henkilökohtaiseksi viestinnäksi. Vaasan yliopiston harjoitustöissä, kandidaatintutkielmissa, pro gradu -tutkielmissa ja diplomitöissä niihin saa viitata kuten verkkolähteeseen.
(Kilpailu- ja kuluttajavirasto, 2017).
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (2017) linjaus…
(Malminen, 2019).
(Adams, 2019).
Adams (2019) ohjeistaa …
(TEDx Talks, 2017).
(Vaasan yliopisto, 2020).
Vaasan yliopisto (2020) esitteli…
(Wärtsilä, 2019).
Wärtsilän (2019) sivulla...
Adams, A. (2019, 8. lokakuuta). Book and Book Chapter References: No Location Required. APA Style Blog. Noudettu 17.12.2019 osoitteesta https://apastyle.apa.org/blog/publisher-locations-in-book-references
Kilpailu- ja kuluttajavirasto. (2017). Kuluttaja-asiamiehen linjaus: Maksaminen verkkokaupassa. Noudettu 28.10.2018 osoitteesta https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/aihekohtaiset/maksaminen-verkkokaupassa/
Malminen, U. (2019, 7. lokakuuta). Helsinki luopuu koulujen Wilma-järjestelmästä muutaman vuoden sisällä – parin miljoonan käyttäjän Wilma ei lähtenyt mukaan kaupungin kilpailutukseen. Yle. Noudettu 8.10.2019 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-11008546
TEDx Talks. (2017, 13. joulukuuta). Susanna Kultalahti: Messages from Generation y [video]. YouTube. Noudettu 22.12.2017 osoitteesta https://youtu.be/hwhpw9nOPiM
Vaasan yliopisto. (2020, 23. joulukuuta). Vaasan yliopiston tutkimusalustat ovat alkaneet kiinnostaa aluesuunnittelijoita ja innovaatiopolitiikan toteuttajia Itämeren alueella ja EU:ssa, kertoo aluetieteen professori Seija Virkkala.Lue [kuva]. Facebook. Noudettu 27.1.2021 osoitteesta https://www.facebook.com/univaasa/posts/10160621238227627?__cft__[0]=AZXbHe_j-3yEYdF7wQLSZq8kA0A_AJexBLki0P2b-TDFZZYCbwlcj555DBop9Oo0GVQ0B7x0as3gs4NO-l93V-VsI3Jki_uQdwwoztu1vkKnwSYrjuAqeS4aOus0pQsWYdOTgmDXyILPisevm_Y6wVhE&__tn__=%2CO%2CP-R
Wärtsilä. (2019, 5. maaliskuuta). Wärtsilä lyhyesti. https://www.wartsila.com/fi/wartsila
Tekijäksi merkitään yleensä ohjaaja. Älä merkitse linkkiä suoratoistopalveluun, mikäli lähteesi on sitä kautta saatavilla vain lyhyen ajan.
(Grönberg ja muut, 1988).
(Lund, 2017).
(TEDx Talks, 2017).
(University of Vaasa, 2019).
(Forman, 1975).
Forman, M. (ohjaaja). (1975). One flew over the cuckoo's nest [elokuva]. United Artists.
Grönberg, M., Nevakare, H. & Urhonen, M. (toim.), (1988, 18. toukokuuta). Jäähyväiset Hittimittarille (Jakso 61). Sarjassa Hittimittari. Noudettu 6.5.2017 osoitteesta http://areena.yle.fi/1-2749009
Lund, P. (ohjaaja). (2017, 26. toukokuuta). Lauran päivä, (kausi 6, jakso 12). Banijay Finlandin tuottamassa sarjassa Vain elämää. Nelonen.
TEDx Talks. (2017, 13. joulukuuta). Susanna Kultalahti: Messages from Generation y [video]. YouTube. Noudettu 22.12.2017 osoitteesta https://youtu.be/hwhpw9nOPiM
University of Vaasa. (2019, 23. tammikuuta). Univaasa – Agents of Change [video]. YouTube. Noudettu 17.12.2019 osoitteesta https://youtu.be/VLO63lQ29Eo
Henkilökohtainen viestintä sisältää sähköpostiviestejä, keskusteluryhmistä lähetettyjä viestejä, joita ei ole arkistoitu, henkilökohtaisia haastatteluja, puhelinkeskusteluja ja muita vastaavia.
(M. Meikäläinen, henkilökohtainen keskustelu, 11.12.2019).
Henkilökohtaista viestintää ei merkitä lähdeluetteloon.
Ammatillisessa ja laajemmalle yleisölle tarkoitetussa julkaisussa rajatun saatavuuden verkkosivut, kuten Moodle tai yrityksen intra lasketaan henkilökohtaiseksi viestinnäksi.
Tekoälyllä, esimerkiksi ChatGPT tai DALL-E, generoidussa sisällössä on se ongelma, ettei lukija välttämättä pääse samaan lopputulokseen huolimatta siitä, että syöte on sama. Voit silti käyttää näitä lähteenä, katso APAn ohjeet (linkki alla). Jos sisältö on julkaisun kannalta merkittävää, lisää ChatGPT-keskustelu liitteenä tai erillisenä tiedostona.
Tekstissä:
(OpenAI, 2023)
Lähdeluettelossa:
OpenAI. (2023). ChatGPT (14.3. versio) [Kielimalli]. https://chat.openai.com/chat
