Tieteellisten julkaisujen arviointi

Impact factor (IF)

Alun perin lehtien vertailuun kehitetty impact factor on edelleen vanhin ja käytetyin lehtien vaikuttavuutta mittaava indikaattori. Clarivate Analytics omaa yksinoikeuden impact factor -indikaattoriin, ja IF-luvut ovat saatavilla ainoastaan maksullisesta, vuosittain päivitettävästä Journal Citation Reports (JCR) -tietokannasta, jonka aineisto perustuu Web of Science -tietokantaan.  

Rajoitukset ja kritiikki:

• Eri alojen lehtien viittauskertoimet eivät ole keskenään vertailukelpoisia!
• Viittauskerroin suosii sellaisia tieteenaloja, joilla julkaisutahti ja uusiin artikkeleihin reagointi on nopeaa. Lehden IF-lukua kannattaa siis aina verrata saman tieteenalan lehtien viittauskertoimiin.
• Paljon (review) artikkeleita julkaisevien lehtien IF-luku on yleensä korkeampi. Laajoilla aloilla on todennäköisesti enemmän hyvin paljon viittauksia saavia artikkeleita kuin suppeilla aloilla. Tästä syystä hyvin erikoistuneita aloja edustavilla lehdillä on alhaiset IF-luvut.
• IF-luvun laskennassa otetaan huomioon vain Clarivate Analyticsin JCR-tietokantaan kuuluvien lehtien viittaukset. IF-lukuun ei siis lasketa mukaan muista lehdistä tai monografioista tulevia viittauksia, mutta lehdensisäiset itseviittaukset huomioidaan.
• Kannattaa suosia IF-lukuja pidemmältä aikaväliltä kuin kaksi vuotta (esim. 5 year impact factor).

H-indeksi

Professori Jorge E. Hirschin vuonna 2005 kehittämää Hirsch-indeksiä käytetään lehtien arviointiin.

• Lehtien arvioinnissa h-indeksi lasketaan yleensä tietyltä ajan jaksolta, esim. yhdeltä vuodelta.
• Vahvuutena se, että yksittäiset, paljon viittauksia saaneet artikkelit eivät vaikuta indeksiin.
• Vertailukelpoinen vain tietyn alan sisällä.
• Paljon artikkeleja julkaisevilla lehdillä yleensä korkeampi h-indeksi.
• Käytetään myös mittaamaan tutkijan julkaisutehokkuutta ja tuotettujen julkaisujen merkittävyyttä.

Eigenfactor Score (EF)

• Kuvaa lehden viittausvaikuttavuutta: vaikuttavuusarvo jaetaan lehden saamien viittausten lukumäärällä.
• Ottaa huomioon erot eri alojen viittauskäytännöissä sekä painottaa viittauksia viittaavan​ lehden arvovaltaisuuden perusteella.
• Viittaukset lasketaan viiden vuoden ajanjaksolta, lehden sisäisiä itseviittauksia ei huomioida.
• Voidaan laskea myös kirjoille, opinnäytteille yms.
• Saatavilla Web of Sciencen tietoihin perustuvasta Journal Citation Reports (JCR) -tietokannasta tai ilmaiseksi verkosta osoitteesta Eigenfactor.org.
• Jos lehden Eigenfactor-arvo on 0,95, tarkoittaa se sitä, että kyseinen lehti saa 0,95 % kaikista JCR:n lehtien viittauksista.

Article Influence Score (AI)

• Mittaa lehdessä ilmestyneen artikkelin keskimääräistä vaikuttavuutta. 
• Lasketaan jakamalla Eigenfactor-arvo lehdessä julkaistujen artikkelien määrällä.
• Vertailukelpoinen impact factorin (IF) kanssa.
• Jos lehden AI-arvo on 2,51, ovat lehdessä julkaistut artikkelit n. 2,5-kertaisesti vaikuttavampia kuin keskimääräinen JCR:n artikkeli.

SCImago Journal Rank (SJR)

• Mittaa lehden arvovaltaisuutta huomioiden lehden tieteenalan, laadun ja maineen.
• Painottaa viittauksia sen mukaan kuinka korkea SJR-arvo lehdellä on. Jos A ja B lehti ovat yhtä suosittuja (esim. molemmilla 100 viittausta), saa lehti A korkeamman SJR-arvon, jos sen viittaukset ovat peräisin arvovaltaisemmista lehdistä kuin lehti B:n.
• Lasketaan kolmen vuoden ajalta
• Lehden sisäiset itseviittaukset vaikuttavat indikaattorin arvoon alentavasti.
• Lasketaan Elsevierin Scopus-tietokannan datan perusteella, saatavilla Scopuksesta tai ilmaiseksi SCImago Journal & Country Rank -sivustolta.

Source Normalized Impact per Paper (SNIP)

• Mittaa lehden viittausvaikuttavuutta viittauskontekstissa eli viittaavien julkaisujen ominaisuuksien perusteella.
• Ottaa huomioon eri alojen erityispiirteet ja viittauskäytännöt.
• Lasketaan kolmen vuoden ajalta.
• Lasketaan Elsevierin Scopus-tietokannan datan perusteella, saatavilla Scopuksesta tai ilmaiseksi CWTS Journal Indicators -sivustolta.

SJR ja SNIP vertailussa:

• SJR sopii etenkin aloille, joilla viitataan nopeasti ja joilla on selkeä ydinlehtien joukko.
• SNIP taas arvioi lehden vaikuttavuutta paremmin heterogeenisillä aloilla, joilla lehdet eivät ole pääjulkaisukanava.
• Korkeimmat SJR-arvot ovat biotieteissä ja terveystieteissä, korkeimmat SNIP-arvot taas tekniikassa ja yhteiskuntatieteissä.
• Pienten ja monitieteellisten lehtien SNIP-arvoihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella, sillä arvot voivat vaihdella paljonkin eri vuosina.