Photo: Todd Chandler 
Tutkimustoiminnan ja tuotettujen julkaisujen arviointi on osa tämän päivän yliopistomaailmaa: tutkimustoiminnan (RAE) ja julkaisujen arviointia tehdään yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa muun muassa yliopistojen hallinnon, yksittäisten tutkijoiden ja ulkoisten arvioijien toimesta.
Maita, yliopistoja, tutkimusryhmiä, tieteenaloja, tutkijoiden välisiä yhteyksiä, lehtiä , viittauskäytäntöjä
Kvalitatiivisin menetelmin (Julkaisufoorumi JUFO, asiantuntija-arvioinnit) ja kvantitatiivisin menetelmin (viittausmäärät, erilaiset indikaattorit kuten impact factor ja h-indeksi, ranking-listat, lähdeluettelot)
Tutkimustoiminnan laatu ja julkaisujen määrä ovat osa yliopistojen rahoitusmallia, mutta myös yksittäinen tutkija voi tarvita erilaisia bibliometriikan tunnuslukuja hakiessaan rahoitusta tai toimea.
Tieteellisiä julkaisuja, kirjoittajia ja viittauksia määrällisin menetelmin tutkivaa tieteenalaa kutsutaan bibliometriikaksi. Bibliometriikka keskittyy julkaisujen määrään ja arvioi julkaisujen tieteellistä vaikuttavuutta niiden saamien viittausten perusteella.
Tutkimuksen arviointi muovaa ja ohjaa tutkimusta, joten tieteellisen yhteisön täytyy huomioida arvioinneissa käytettyjen periaatteiden ja menetelmien tarkoituksenmukaisuus ja vastuullisuus. Eri indikaattoreilla ja metriikoilla on aikansa ja paikkansa, mutta ne usein myös mittaavat vain yhtä asiaa eikä niitä pidä käyttää yksinään kun arvioidaan laatua.
Yliopistotasolla tutkimuksen arvioinnin välineitä ovat myös erilaiset kansainväliset ranking-listat:
Altmetriikka on bibliometriikan suuntaus, jossa mitataan yksittäisen julkaisun vaikuttavuutta seuraamalla sen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja muissa verkkopalveluissa. Esimerkiksi Scopuksessa julkaisun yhteydestä löytyy dataa lukijoiden määrästä Mendeleyssä. Artikkelin näkyvyyttä voi seurata eri palveluissa:
