Tutkimusaineistoilla tarkoitetaan resursseja, joita tutkija tuottaa tai käyttää tutkimusprosessin aikana. Niitä tarvitaan tutkimuksen validointiin ja ne voivat myös lisätä tutkimuksen meriittiä, jos ne on julkaistu. Tutkimusaineiston tallentaminen avoimesti on yksi avoimen tieteen osa-alue. Aineistoa voi tallentaa kotimaisiin tai kansainvälisiin julkaisuarkistoihin. Datan julkisuusastetta on mahdollista säädellä erilaisten lisenssien avulla (esim. Creative Commons, CC).
Yhä useammat tutkimusrahoittajat edellyttävät tai suosittelevat paitsi julkaisujen avointa saatavuutta, myös tutkimusaineistojen avoimuutta. Tutkimusaineistojen avoimuus lisää tutkimuksen läpinäkyvyyttä, toistettavuutta ja näin ollen luotettavuutta. Esimerkiksi Suomen Akatemia kehottaa tallentamaan ja avaamaan oman tutkimusdatansa kansallisessa tai kansainvälisessä julkaisiarkistossa.
Esimerkkejä SA:n suosituksista ovat Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto FSD, joka ottaa vastaan myös mm. humanistisia ja terveystieteellisiä aineistoja, FIN-CLARIN -järjestelmä (kielipankki), OKM:n Fairdata.fi -palvelut (Etsin, IDA, Qvain, Fairdata PAS), CERNin Zenodo-arkisto tai European Data Infrastructure EUDAT -tallennuspalvelu kaikille tieteenaloille.
Sherpa/Juliet -palvelusta voi hakea tietoa tutkimusaineiston avointa saatavuutta edellyttävistä tutkimusrahoittajista. DMPTuuli on yhteinen työkalu datanhallintasuunnitelmien laadintaan Suomen tutkimusorganisaatioille.
Kuva: Janneke staaks (CC BY-NC 2.0)
