Varsinaisessa tekstissä on oltava viittaus jokaiseen kuvioon tai kuvaan ennen varsinaista kuviota tai kuvaa. Kuvioiden ja kuvien on oltava ulkoasultaan selkeitä ja kooltaan tarkoituksenmukaisia. Niissä ei esimerkiksi saa olla turhaa tyhjää tilaa ja niiden on mahduttava asetettuihin marginaaleihin ja yhdelle sivulle.
Kuvioiden otsikko eli kuvateksti kirjoitetaan kuvion alapuolelle, ja se päättyy pisteeseen.
Windowsin leikepöytä saattaa aiheuttaa ongelmia, jos kopioit PNG-kuvia. Leikepöytä ei osaa käsitellä läpinäkyvää taustaa ja jos olet muuntamassa esimerkiksi opinnäytettäsi pdf-tiedostoksi, saattavat tällaiset kuvat näkyä mustina neliöinä. Tallenna kuva tiedostoihin ja lisää kuva Wordin omilla työkaluilla, ei kopioimalla ja liittämällä.
Kun piirrät kuvioita, muista, että pienelläkin symbolilla on suuri sanoma. Esimerkiksi se, mihin suuntaan nuolen kärki osoittaa, muuttaa kuvion asiasisältöä ratkaisevasti. Mahdollisissa teknisissä piirustuksissa ja kaavioissa on käytettävä standardoituja piirrosmerkkejä ja suureiden symboleita.
Jos kykenet itse laatimaan kuvion, se voi osoittaa asioiden välisten suhteiden omaksumista. Siinä tapauksessa, että kuvio lainataan suoraan toisesta lähteestä, on käytettävä alkuperäistä otsikkoa ja lähdeviitemerkintää. Joissakin tapauksissa voidaan lainata jotakin kuviota/taulukkoa vain osittain, jolloin myös viitataan alkuperäiseen lähteeseen. Näissä tapauksissa tekstissä on osoitettava selvästi, mikä on tekijän omaa tuotosta ja mikä on lainattu alkuperäisestä lähteestä.
Kuvioiden, kuvaajien ja kaavioiden vaihtoehtoiset tekstit voivat olla haastavia. Jos tiedot ovat tekstissä, voit vaihtoehtoisessa tekstissä viitata tekstiin. Mieti, tarvitaanko lisäksi taulukko tarkempien numerotietojen antamiseen.
Väriä ei käytetä ainoana visuaalisena keinona välittää informaatiota. Huomaa muodot viivoissa.
Kuvia eli esimerkiksi valokuvia tai ruutukaappauksia (screenshot) tulee käyttää opinnäytetyössä vain, jos se on tutkielman tavoitteen ja käytettävän menetelmän vuoksi tarpeen. Mikäli tutkielman menetelmänä on kuva-analyysi, analyysissä on luontevaa käyttää kuvia. Tällöin tulee kuitenkin muistaa kuviin liittyvät tekijänoikeudet. Valokuva todennäköisesti ylittää aina ns. teoskynnyksen, jolloin sen käyttöön tulee kysyä lupa tekijältä. Mikäli tekijä on luovuttanut oikeutensa teokseen jollekin toiselle taholle, esimerkiksi kustantajalle tai tuottajalle, lupa teoksen käyttöön kysytään näiltä. Luvat kannattaa kysyä jo tutkielman tekemisen alkuvaiheessa, jotta mahdollinen kielto kuvien käyttöön voidaan ottaa huomioon tutkimuksen suunnittelussa.
Opinnäytetöissä kuvia voi jonkin verran käyttää ns. sitaattioikeuden sallimana ilman lupaa. Sitaattioikeus tarkoittaa sitä, että julkistetuista teoksista voi ottaa lainauksia tieteelliseen esitykseen, kun kuva liittyy kiinteästi työssä käsiteltyyn asiaan. Kuvan osaa tai kokonaista kuvaa voi käyttää vain sen verran, kuin se on aiheen tarkastelun kannalta tarpeellista, eli ns. kuvituskuvia ei saa käyttää. Kun työhön liitetään kuva sitaattioikeuden nojalla, sitä pitää käsitellä myös itse tekstissä. Siteeraaminen on perusteltua silloin, kun se selventää ja havainnollistaa omaa esitystä. Kuvien käytön yhteydessä tulee aina muistaa niihin liittyvät sitaattikäytännöt. Kuvan lähdeviitteeksi merkitään julkaisun tai kuvaajan nimi.
Varsinaisessa tekstissä on oltava viittaus jokaiseen taulukkoon ennen varsinaista taulukkoa. Tilastollinen aineisto on esitettävä tilastotieteellisten esitystapojen periaatteita noudattaen. Taulukoiden on oltava ulkoasultaan selkeitä ja kooltaan tarkoituksenmukaisia. Niissä ei esimerkiksi saa olla turhaa tyhjää tilaa, ja niiden on mahduttava asetettuihin marginaaleihin ja yhdelle sivulle.
Taulukkojen otsikko, eli taulukkoseloste kirjoitetaan taulukon yläpuolelle. Otsikko päättyy pisteeseen.
Tutkielmassa voidaan käyttää taulukoita esimerkiksi aineiston kuvaamiseen ja analyysin tulosten esittämiseen tiiviissä muodossa. Taulukko muodostuu riveistä ja sarakkeista, joissa tiedot esitetään pelkistetysti.
Taulukoita käytetään usein myös tilastollisen aineiston esittämiseen. Tilastollinen aineisto esitetään erillisenä taulukkona joko tekstin seassa tai liitteenä. Jos numerotietoja on vähän, ne voidaan esittää myös otsikoimattomina ja numeroimattomina asetelmina. Kaikkea tilastollista aineistoa ei tarvitse välttämättä esittää erikseen, kun keskitytään tutkimuksen kannalta merkittäviin havaintoihin. Samoja tietoja ei saa esittää sekä taulukkona että kuviona. Tarvittaessa kuvion pohjana olevat tarkat numerotiedot voidaan esittää liitteessä. Laadullisessa tutkimuksessa esitettävä määrällinen kuvailu saattaa perustua hyvin pieniinkin otantoihin. Tällöin on tekstissä syytä keskustella kriittisesti numeerisesti esitetyn tiedon yleistettävyydestä. Prosenttiosuuksia esitettäessä on hyvä merkitä taulukkoon myös lukumäärät, joista prosenttiosuus on laskettu.
Taulukon otsikkorivi tulee olla merkittynä. Värin lisäksi pitää olla jokin muukin keino välittää tieto, esimerkiksi muoto, symboli tai selkeä teksti.
Kaikki tutkimusaineistosta esitettävät esimerkit on numeroitava juoksevasti. Kaikkiin esimerkkeihin on viitattava tekstissä, ja niitä on myös selitettävä riittävästi. Esimerkkien tulkintaa ei saa jättää lukijalle.
Esimerkit on erotettava muusta tekstistä sisennystä (1,5 cm: esimerkin numero, 2,5 cm: esimerkkiteksti) ja riviväliä 1 käyttäen. Yleensä esimerkki ei ole luvussa viimeisenä, vaan sen jälkeen on tekstiä.
Neutraaleilla verbeillä voi kuitenkin olla referointirakenteissa oma erityinen funktionsa viestimisen ilmaisemisen ohella. Tämä näkyy esimerkissä (1).
(1) Puolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Juha Korkeaoja sanoi: ”Kannattaisi kysyä asianomaisilta ensin. Se selvittäisi tilannetta huomattavasti.” (Tähän tieto, mistä aineistosta esimerkki peräisin, esim. Helsingin sanomat, 2017, syyskuun 20.)
Esimerkissä (1) se, että jotakin sanotaan, ei sinällään muodosta uutisen ydintä, vaan − −.
