Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.
LibGuides

Vaasan yliopiston kirjoitusohjeet: Esimerkkejä lähteiden merkitsemisestä

Kirjoitusohjeiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa kirjallisten töiden muotoa ja rakennetta Vaasan yliopistossa. Kirjoitusohjeita suositellaan käytettäväksi heti ensimmäisistä kirjallisista töistä lähtien.

Lähteiden merkitseminen suomeksi APA-tyylin seitsemännessä painoksessa

Jos kirjalla tai artikkelilla on pysyvä tunniste (DOI, URN), sitä tulee käyttää myös painettuun kirjaan viitattaessa. Jos e-kirjan linkki tai tietokannan nimi ei tuo lisäarvoa lähteelle, älä merkitse niitä (esim. Ebook Central).

Mikäli pysyvää tunnistetta ei ole, vaan tavallinen verkko-osoite, tulee viittaukseen suhtautua varauksella. Tässä tapauksessa tulee myös käyttää päivämäärää, jolloin verkkosivua on käytetty, että lukija voi verrata, onko sivustoa päivitetty sen jälkeen. Lisäksi verkko-osoitteen eteen lisätään teksti Noudettu osoitteesta tai Retreived.

Jos e-kirja on skaalautuva, eikä sille löydy sivunumeroita, käytä joko kappaleen numerointia, nimeä tai riittävästi hakusanoja, jotta lukija löytää lainatun tekstin kirjasta.

Erilaisia esimerkkejä aineistokohtaisiin viittauksiin tekstissä ja lähdeluettelossa löytyy sivun alareunasta.

Tekijä. (Aika). Nimi. Alkuperä.

Tekijöiden merkitseminen tekstissä

Tekstissä 1-2 tekijää merkitään jokaiseen lähdemerkintään.

(Vuorinen, 2013, s. 27–28).

Vuorinen (2013, s. 27–28) kertoo...

Jos tekijäitä on 3 tai enemmän, niin tekstiin kirjoitetaan vain ensimmäinen tekijä koko nimellä, sen jälkeen englanninkielisessä tekstissä "et. al." ja suomenkielisessä tekstissä "ja muut".

(Alakoski ja muut, 2018, s. 9).

Alakoski ja muut (2018, s. 9) kirjoittavat...

Poikkeuksena sellaiset lähteet, joissa sekaantumisen vaara on suuri, esimerkiksi kun ensimmäinen tai ensimmäiset tekijät ovat samat. Kirjoita tekijöitä niin pitkälle, että eroavaisuus löytyy. Sekä "et. al." että "ja muut" ovat monikkomuodon ilmaisuja, eli et voi jättää vain yhtä tekijää pois, vaan pois jätettäviä tulee olla vähintään kaksi, muuten merkitset kaikki tekijät.

(Kazmi, S. A. Z., Naaranoja, M., Kytölä, J. & Kantola, J., 2016, s. 683).
(Kazmi, S. A. Z., Naaranoja, M. & Kytölä, J., 2016, s. 395).

Jos sekä tekijät että vuosi ovat samat, erota lähteet a, b, c ... merkinnöillä.

(Klemola, 2019a, kpl 2).
(Klemola, 2019b, taul. 2).

Tekijöiden merkitseminen lähdeluettelossa

Jos tekijöitä on 20 tai vähemmän, kaikki tekijät merkitään lähdeluetteloon ja ennen viimeistä tekijän nimeä on &-merkki. Jos tekijöitä on 21  tai enemmän, listaa ensimmäiset 19 tekijää, pilkku ja niiden jälkeen väli, kolme pistettä, väli ja viimeinen tekijä.

Esimerkkejä englanniksi

Jos kirjoitat työtäsi englanniksi, tarkista pilkun paikat ja muut erot englanninkielisistä ohjeista.

Elementit

Lähdeluettelossa merkitään seuraavat elementit lähteen vaatimalla tarkkuudella:

  1. Tekijä
    • kirjoittaja, toimittaja, ohjaaja, valokuvaaja tms.
    • lähdeluettelo aakkostetaan tämän elementin mukaan
  2. Aika
    • vähintään vuoden tarkkuudella
    • verkkoaineistossa tarkemmin
    • jos aikaa ei esimerkiksi verkkosivustosta millään löydy, käytetään ilmaisua n.d.
  3. Nimi
    • kirjan, artikkelin, blogipostauksen, kuvan tms. nimi
  4. Alkuperä
    • mistä lähde on peräisin
    • julkaisija, lehti, kokoomateos, sivusto
    • jos sivuston nimi on sama, kuin tekijä-elementti, sitä ei tarvitse toistaa
    • DOI ja linkki kuuluvat tähän elementtiin

Pisteet

Jokaisen elementin jälkeen tulee piste, paitsi jos itse elementti päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin.

Linkkien perään ei lisätä pistettä. Voit antaa Wordin katkaista linkin, mutta niitä saa itse katkaista, että ne toimivat saavutettavuusvaatimusten mukaisesti lopullisessa työssä. Pistettä ei myöskään lisätä, jos itse elementti päättyy pisteeseen, esimerkiksi Sukunimi, A. A.

Jokin elementeistä puuttuu

Mitään ei puutu:

Tekijä. (Aika). Nimi. Alkuperä.

Tekijä puuttuu:

Nimi. (Aika). Alkuperä.

Aika puuttuu:

Tekijä. (n.d.). Nimi. Alkuperä.

Nimi puuttuu:

Tekijä. (Aika). [Kuvaus]. Alkuperä.

APA-tyylin ohjeita ja esimerkkejä

Nuoli ylöspäin.

Aloita valitsemalla aineistotyyppi.

Sekä painettuun että e-kirjaan viitataan samalla tavalla.

  • Jos painetun kirjan tiedoista löytyy pysyvä tunniste, kuten DOI tai URN, se merkitään https:// -alkuisena linkkinä lähdeluetteloon.
  • Jos e-kirjan linkki ei vie suoraan kirjan tietoihin tai tietokannan nimestä ei ole lukijalle mitään hyötyä, niitä ei merkitä lähdeluetteloon.

Kirjan kustannuspaikkaa ei merkitä.


Tekstissä:

Esimerkki painetusta kirjasta (Vuorinen, 2013, s. 27–29).
Vuorinen (2013, s. 27–28) kuvaa...

Esimerkki e-kirjasta (Alakoski ja muut, 2018, s. 9).
Alakoski ja muut (2018, s. 9) kirjoittavat...

Esimerkki Ebook Centralin e-kirjasta, jossa linkki ei vie suoraan kirjaan tai sen tietoihin (Slade-Brooking, 2016, s.48).
Slade-Brookingin (2016, s. 48) kuvaus...

Esimerkki päivittyvästä e-kirjasta (Helminen, 2002/2019, luku 6., Joint Ventures).
Helminen (2002/2019, luku 6., Joint Ventures) kirjoittaa...

Esimerkki toimitetusta kirjasta, jonka artikkeleilla on omat kirjoittajat (Saleem & Larimo, 2016, s. 248).
Saleem ja Larimo (2016, s. 248) toteavat...

Esimerkki toimitetusta kirjasta, jonka artikkeleiden kirjoittajia ei ole erikseen merkitty (Ahonen, 2002, s. 18).

Esimerkki painoksen merkitsemisestä ja taulukkoon viittaamisesta (Kotler ja muut, 2016, taul. 7.1).
Kotler ja muut (2016, taul. 7.1) listaavat...

Lähdeluettelossa:

Ahonen, G. (toim.). (2002). Henkilöstöraportointi, johtaminen ja työssä jaksaminen: Henkilöstövoimavarojen seuranta ja sen hyödyntäminen – tutkimuksen keskeiset havainnot [Työministeriö]. Noudettu 17.4.2020 osoitteesta http://www.imafi.fi/imafi_dokument/HVVSHyhteenveto%20Uusi.pdf

Alakoski, H., Siltamäki, M. & Syrjälä, P. (2018). Strategia töihin: millaisia strategiaohjelmistoja tarvitsemme tulevaisuudessa? Vaasan yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-823-8

Helminen, M. (2019). Finnish international taxation. Alma Talent Oy. (Alun perin julkaistu 2002).

Kotler, P., Armstrong, G. & Parment, A. (2016). Principles of Marketing (Scandinavian edition, 2. painos). Pearson Education Limited.

Saleem, S. & Larimo, J. (2016). Hofstede Cultural Framework and Advertising Research: An Assessment of the Literature. Teoksessa G. Christodoulides, A. Stathopoulou & M. Eisend (toim.), Advances in Advertising Research (Vol. VII): Bridging the Gap between Advertising Academia and Practice (s. 247–263). Gabler Verlag. https://doi.org/10.1007/978-3-658-15220-8_18

Slade-Brooking, C. (2016). Creating a brand identity: A guide for designers. Laurence King Publishing.

Vuorinen, T. (2013). Strategiakirja: 20 työkalua. Talentum.

 

Linkkejä:

Jos artikkelilla on pysyvä tunniste (DOI, URN), sitä tulee käyttää myös painettuun artikkeliin viitatessa.

Mikäli pysyvää tunnistetta ei ole, vaan tavallinen verkko-osoite, ei verkko-osoitetta merkitä, mikäli lähde löytyy painetusta lehdestä.

Jos artikkeli on vain verkossa, eikä sillä ole pysyvää tunnistetta, tulee viittaukseen suhtautua varauksella. Tässä tapauksessa tulee myös käyttää päivämäärää, jolloin verkkosivua on käytetty, että lukija voi verrata, onko sivustoa päivitetty sen jälkeen, ja liittää se tekstiin "Noudettu osoitteesta/Retrieved ":
Noudettu pp.kk.vvvv osoitteesta URL tai Retrieved yyyy-mm-dd URL

Jos viittaat artikkeliin, joka on julkaistu verkossa ennen lehden ilmestymistä, lehden tarkemmat tiedot ja sivunumerot vielä puuttuvat ja artikkelin yhteydessä lukee esimerkiksi "online first publication", "advance online publication", "In Press, Corrected Proof" tai "Ahead-of-print", niin englanninkielisessä viittauksessa termi yhtenäistetään "advance online publication" ja suomenkielisessä "ennakkoverkkojulkaisu".

Jollet viittaa koko artikkeliin, niin merkitse tarkennus, useimmiten sivunumero. Jos luet artikkelia suoraan verkkosivulta, voit viitata esimerkiksi artikkelin kappaleeseen, taulukkoon tai kuvaan. Tarkennusta ei tarvitse merkitä, jos artikkeli on lyhyt, sanomalehtiartikkeli tai sanakirjaviittaus.


Tekstissä:

Esimerkki artikkelista, jolla on DOI (Sihvonen & Lehti, 2018).
Sihvonen ja Lehti (2018) artikkelissaan…

Esimerkki artikkelista, jolla on yli 21 tekijää (Lucey ja muut, 2018, luku 2.8.).
Lucey ja muut (2018, luku 2.8.) perustelevat…

Esimerkki kirjan kappaleesta (Saleem & Larimo, 2016, s. 248).
Saleem ja Larimo (2016, s. 248) toteavat…

Esimerkki sanomalehtiartikkelista (Vartiainen, 2017).
Vartiainen (2017) kommentoi…

Esimerkki haastattelusta (Tiainen, 2018).
Tiaisen (2018) haastattelema Beck kertoo…

Esimerkki artikkelista, jolla ei ole pysyvää tunnistetta (Ahola & Zafar, 2019).
Aholan ja Zafarin (2019) tekstissä…

Esimerkki sanakirjasta, jossa verkkosivu on sama kuin palvelu, eikä sitä toisteta. Termi kvantiteettiteoria esiintyy tekstissä (Tieteen termipankki: Taloustiede, 2015).
Kvantiteettiteoriassa (Tieteen termipankki: Taloustiede, 2015) …

Toinen esimerkki sanakirjasta, mutta tässä palvelua voidaan pitää teoksena. Termi value at risk esiintyy tekstissä (MOT Englannin tekniikka ja kauppa, n.d.).

Yllämainittu esimerkki tekijöiden merkitsemisestä (Kazmi, S. A. Z., Naaranoja, M. & Kytölä, J. 2016, s. 395; Kazmi, S. A. Z., Naaranoja, M., Kytölä, J. & Kantola, J., 2016, s. 683). Yllämainittu esimerkki tekijöiden merkitsemisestä (Klemola, 2019a; Klemola, 2019b).

Pyri aina viittaamaan alkuperäiseen artikkeliin. Jos siihen ei kuitenkaan ole pääsyä, mutta löydät esimerkiksi julkaisuarkistoon rinnakkaistallennetun artikkelin, joka ulkoasultaan eroaa lopullisesta versiosta, voit viitata siihen (Siltaoja ja muut, 2020).

Lähdeluettelossa:

Ahola, M. & Zafar, A. (2019). Merging and Collaboration of Educational Institutes: New dimension of Open Innovation. LAMK Pro. Noudettu 31.12.2019 osoitteesta http://www.lamkpub.fi/2019/09/09/merging-and-collaboration-of-educational-institutes-new-dimension-of-open-innovation/

Kazmi, S. A. Z., Naaranoja, M., & Kytölä, J. (2016). Integrating Strategic Thinking and Transformational Leadership for NPD Idea Support Process. Procedia - Social and Behavioral Sciences, 229, 387–397. https://doi.org/10.1016/j.sbspro.2016.07.149

Kazmi, S. A. Z., Naaranoja, M., Kytölä, J. & Kantola, J. (2016). Connecting Strategic Thinking with Product Innovativeness to Reinforce NPD Support Process. Procedia - Social and Behavioral Sciences, 235, 672–684. https://doi.org/10.1016/j.sbspro.2016.11.068

Klemola, A. (2019a). Small investors’ internet sentiment and return predictability. Review of Behavioral Finance, ennakkoverkkojulkaisu. https://doi.org/10.1108/RBF-02-2018-0019

Klemola, A. (2019b). Internet search-based investor sentiment and value premium. Finance Research Letters, ennakkoverkkojulkaisu. https://doi.org/10.1016/j.frl.2019.06.022

Lucey, B. M., Vigne, S. A., Ballester, L., Barbopoulos, L., Brzeszczynskie, J., Carchano, O., Dimic, N., Fernandez, V., Gogolin, F., González-Urteaga, A., Goodell, J. W., Helbing, P., Ichev, R., Kearney, F., Laing, E., Larkin, C. J., Lindblad, A., Lončarski, I., Ly, K. C., ... Zaghini, A., (2018). Future directions in international financial integration research - A crowdsourced perspective. International Review of Financial Analysis, 55(2018), 35–49. https://doi.org/10.1016/j.irfa.2017.10.008

MOT Englannin tekniikka ja kauppa. (n.d.). Value at risk. Teoksessa Kielikone Oy. Noudettu 8.4.2020 osoitteesta https://www.sanakirja.fi/english-finnish/value%20risk%20risk

Saleem, S., & Larimo, J. (2016). Hofstede Cultural Framework and Advertising Research: An Assessment of the Literature. Teoksessa G. Christodoulides, A. Stathopoulou & M. Eisend (toim.), Advances in Advertising Research (Vol. VII): Bridging the Gap between Advertising Academia and Practice (s. 247–263). Gabler Verlag. https://doi.org/10.1007/978-3-658-15220-8_18

Sihvonen, T., & Lehti, L. (2018). Keinotekoiset kommentit? Astroturffaus digitaalisen vaikuttamisen välineenä. Lähikuva, 31(2), 10–28. https://doi.org/10.23994/lk.75046

Siltaoja, M. E., Lähdesmäki, M., Granqvist, N., Kurki, S., Puska, P. & Luomala, H. (2020). The dynamics of (de)stigmatisation : boundary construction in the nascent category of organic farming. Osuva. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002034311

Tiainen, A. (2018, 15. syyskuuta). Ihminen ajattelee, tekoäly suorittaa [aivotutkija Henning Beckin haastattelu]. Helsingin sanomat, s. D14D15.

Tieteen termipankki: Taloustiede. (2015, 15. syyskuuta). Kvantiteettiteoria. Noudettu 18.10.2018 osoitteesta http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Taloustiede:kvantiteettiteoria

Vartiainen, P. (2017, 27. tammikuuta). Palvelujen valinnanvapaus: sumua ja vaikeita termejä. Pohjalainen, s. 16.

 

Linkkejä:

Jos opinnäytteellä ei ole pysyvää tunnistetta, kuten URN tai DOI, lisätään linkin eteen teksti ”Noudettu pp.kk.vvvv osoitteesta” tai ”Retrieved yyyy-mm-dd ”.

Tarkista ohjaajaltasi, voitko käyttää opinnäytteitä lähteenä työssäsi.


Tekstissä:

(Reijonen, 2018).
Perttolan (2019) väitöskirjassa…
Vain painettu (Nuopponen, 1994) ...

Lähdeluettelossa:

Nuopponen, A. (1994). Begreppssystem för terminologisk analys [väitöskirja, Vaasan yliopisto].

Perttola, L. (2019). Kynnyksen yli : julkisoikeudellinen tutkimus vanhuspalvelujen saamisen edellytyksistä [väitöskirja, Vaasan yliopisto]. Osuva. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-896-2

Reijonen, J. (2018). Decentralized Machine Learning for Autonomous Ships in Distributed Cloud Environment [diplomityö, Vaasan yliopisto]. Osuva. Noudettu 31.12.2019 osoitteesta https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/9493

 

Mikäli kirjoitat oikeustieteen alan työtä, tarkista viitteiden, alaviitteiden ja oikeustapaluetteloiden käyttö Erityistapaukset -sivulta. Muiden tieteenalojen kirjoittajat etsivät lähteestä elementit ja käyttävät niitä kuten muissa lähdemerkinnöissä.


Virallislähdeviitteissä käytetään yleensä lyhennettä. Jos vakiintunutta lyhennettä ei ole, on suositeltavaa käyttää virallislähteen täydellistä nimeä. Varsinaisessa tekstissä lyhenteitä ei kannata käyttää, jottei tekstin luettavuus kärsi. Säädökset kirjoitetaan sisäviitteinä tekstiin. Säädöslyhenteenä käytetään ensisijaisesti lakikirjan lyhennettä. Ensimmäisen kerran viitattaessa ilmoitetaan säädöksen koko nimi ja numero:
    Potilaslain (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) mukaan…
    Kuntalain (410/2015) tavoitteena…

Pykälämerkkiä käytetään viitattaessa lakeihin, joissa ei ole luvuittaista pykälien numerointia. Muista välilyönti ennen §-merkkiä!
    (MRL 188 §).

Jos säädöksessä kunkin luvun pykälien numerointi on aloitettu ykkösestä, ilmoitetaan ensin luvun numero, josta erotetaan kaksoispisteellä pykälän numero. Pykälämerkkiä (§) ei käytetä:
    (RikosL 40:7).

Pykälästä erotetaan momentti pisteellä:
    (JulkL 5.2 §).

Jos viitataan esimerkiksi pykälän toisen momentin kolmanteen kohtaan, erotetaan momentti ja kohta toisistaan pilkulla:
    (PL 39.2, 3 §).

Kansainväliseen sopimukseen viitataan sisäviitteellä kuten säädöksiin:
    (YK:n peruskirja 3 art.).

Euroopan unionin lainsäädäntöön viitataan sisäviitteessä ilmoittamalla normin tyyppi (asetus, direktiivi tai päätös), numero ja asetusten artikla:
    (Neuvoston asetus (EY) 3381/94 art. 4).  
    (Neuvoston direktiivi 93/109/ETY).
Viitatessasi useamman kerran samaan säädökseen voit käyttää tekstissä myös säädöksen vakiintunutta nimeä, esim. luontodirektiivi.

Muut virallislähteet

Valtiopäiväasiakirjoihin, kuten hallituksen esityksiin, valiokuntamietintöihin ja valiokuntien lausuntoihin, viitataan näin:
    HE 55/1994 vp s. 5.
    PeVL 15/2000 vp s. 1.
Komiteanmietintöihin viitataan lyhenteellä KM:
    KM 1988:11 s. 25.

Tuomioistuinratkaisuista kirjoitetaan samat tiedot sekä alaviitteeseen että oikeustapausluetteloon. Mikäli tapaus on julkaistu KKO:n tai KHO:n vuosikirjassa, on viitattava siihen. Huomioi vuoteen 1987 asti KHO-ratkaisujen jako selostuksiin (I) ja tietoihin) ja vuoteen 1997 asti jako vuosikirjan A- ja B-osaan:
    KHO 1981 A II 87.
    KHO 1991 B 316.
    KHO 1998:42.
    KKO 2014:2
Muihin KHO:n ratkaisuihin viitattaessa merkitään antopäivä ja taltionumero:
    KHO 13.9.1983/3578.
Muihin KKO:n ratkaisuihin merkitään taltionumero ja vuosi:
    KKO 2447/2013.

Euroopan unionin valmisteluaineistoon viitattaessa alaviitteeseen kirjoitetaan instanssin vieraskielinen lyhenne, vuosilukulyhenne sulkeisiin ja asiakirjanumero.
    COM (89) 568.
EY-tuomioistuimen ratkaisut (unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin) merkitään alaviitteeseen ilmoittamalla asian numero, kutsumanimi sekä ECLI-tunnus ilman ECLI-etuliitettä :
    T-201/04, Microsoft Corp. v. komissio, EU:T:2004:372.
Kansainvälisen tuomioistuimen (International Court of Justice) ratkaisut alaviitteeseen näin (sivunumeroksi sivu, jolta ratkaisu alkaa):
    ICJ Rap. 1966 s. 6.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin viitataan seuraavasti:
    EIT tapaus Dudek v. Puola (4.5.2006).

Tekstissä:

(Tilastokeskus ja muut, 2015).
Tilastokeskuksen ja muiden (2015) tietoaineistosta…

(Suomen Standardoimisliitto SFS ry., 2017).
Suomen Standardoimisliitto SFS ry (2017) standardissa…

(Arrasvuori, Eronen, Lehtiniemi & Leppänen, 2019).
Arrasvuoren, Erosen, Lehtiniemen ja Leppäsen (2019) patentissa ...

Lähdeluettelossa:

Arrasvuori, J., Eronen, A., Lehtiniemi, A. & Leppänen, J. (2019-10-09). Apparatus and method for associating images from two image streams (EP3550817A1·2019-10-09). Espacenet. https://worldwide.espacenet.com/patent/search/family/061912995/publication/EP3550817A1

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. (2017). Pienjännitesähköasennukset: Osa 1-1, Yleisvaatimukset (SFS 6000 osat 1-6) = Low-voltage electrical installations. Part 1-1, General requirements (SFS 6000 parts 1 to 6).

Tilastokeskus, Ek, K. & Maanmittauslaitos. (2015). Paavo - Postinumeroalueittainen avoin tieto, 2015 [tietoaineisto]. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Etsin. http://urn.fi/urn:nbn:fi:csc-kata00001000000000000567

 

Linkkejä:

Verkkoaineisto sisältää hyvin eritasoisia lähteitä aina ministeriöiden raporteista yksityishenkilöiden blogeihin. Suhtaudu lähteisiin varauksella ja tarvittaessa kysy ohjaajaltasi, voiko lähdettä käyttää.

Varo linkkimätää ja sisältönyrjähdystä
  • Koska useimmista verkkoaineistoista puuttuu pysyvä tunniste, joudut viittaamaan verkko-osoitteeseen. Lisää tieto siitä, milloin olet tehnyt viittauksen, että lukija voi tarvittaessa tarkistaa, onko sivusto muuttunut sen jälkeen.
  • Sosiaalisen median lähteitä on joskus pakko käyttää, mutta lähteen alkuperäinen kirjoittaja voi muuttaa yksityisyysasetuksiaan tai poistaa kokonaan alkuperäisen viestin, jolloin työsi lukija ei enää voi tarkistaa lähteen todenperäisyyttä.
  • Pitkät linkit saa lyhentää URL-lyhentäjällä, mutta vältä sitä, koska se kaksinkertaistaa linkkimädän riskiä.

Älä tavuta itse linkkejä, anna tekstinkäsittelyohjelmasi tehdä se, niin linkki pysyy todennäköisemmin saavutettavana myös valmiissa työssä.

Ammatillisessa ja laajemmalle yleisölle tarkoitetussa julkaisussa rajatun saatavuuden verkkosivut, kuten Moodle- tai yrityksen intra lasketaan henkilökohtaiseksi viestinnäksi. Vaasan yliopiston harjoitustöissä, kandidaatintutkielmissa, pro gradu -tutkielmissa ja diplomitöissä niihin saa viitata kuten verkkolähteeseen.


Tekstissä:

(Kilpailu- ja kuluttajavirasto, 2017).
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (2017) linjaus…

(Malminen, 2019).

(Lampimäki, 2018).
Lampimäki (2018) esitteli…

(Adams, 2019).
Adams (2019) ohjeistaa …

(TEDx Talks, 2017).

(Tritonia, 2021).
Tritonia (2021) markkinoi…

(Vaasan yliopisto, 2020).
Vaasan yliopisto (2020) esitteli…

(Wärtsilä, 2019).
Wärtsilän (2019) sivulla...

Lähdeluettelossa:

Adams, A. (2019, 8. lokakuuta). Book and Book Chapter References: No Location Required. APA Style Blog. Noudettu 17.12.2019 osoitteesta https://apastyle.apa.org/blog/publisher-locations-in-book-references

Kilpailu- ja kuluttajavirasto. (2017). Kuluttaja-asiamiehen linjaus: Maksaminen verkkokaupassa. Noudettu 28.10.2018 osoitteesta https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/aihekohtaiset/maksaminen-verkkokaupassa/

Lampimäki, H. (2018). Johtamisen perusteet [luentomateriaali]. Moodle [Rajattu pääsy]. Noudettu 30.10.2018 osoitteesta https://moodle.uwasa.fi/pluginfile.php/185252/mod_folder/content/0/Johtamisen_perusteet_25092018.pdf?forcedownload=1

Malminen, U. (2019, 7. lokakuuta). Helsinki luopuu koulujen Wilma-järjestelmästä muutaman vuoden sisällä – parin miljoonan käyttäjän Wilma ei lähtenyt mukaan kaupungin kilpailutukseen. Yle. Noudettu 8.10.2019 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-11008546

TEDx Talks. (2017, 13. joulukuuta). Susanna Kultalahti: Messages from Generation y [video]. YouTube. Noudettu 22.12.2017 osoitteesta https://youtu.be/hwhpw9nOPiM

Tritonia [@TritoniaLib]. (2021, 22. tammikuuta). #univaasa Access to Oxford University Press Journals now available! 368 journals in social sciences, law, science & mathematics, and more. Link [Tweet]. Twitter. Noudettu 27.1.2021 osoitteesta https://twitter.com/TritoniaLib/status/1352581833884651521?s=20

Vaasan yliopisto. (2020, 23. joulukuuta). Vaasan yliopiston tutkimusalustat ovat alkaneet kiinnostaa aluesuunnittelijoita ja innovaatiopolitiikan toteuttajia Itämeren alueella ja EU:ssa, kertoo aluetieteen professori Seija Virkkala.Lue [kuva]. Facebook. Noudettu 27.1.2021 osoitteesta https://www.facebook.com/univaasa/posts/10160621238227627?__cft__[0]=AZXbHe_j-3yEYdF7wQLSZq8kA0A_AJexBLki0P2b-TDFZZYCbwlcj555DBop9Oo0GVQ0B7x0as3gs4NO-l93V-VsI3Jki_uQdwwoztu1vkKnwSYrjuAqeS4aOus0pQsWYdOTgmDXyILPisevm_Y6wVhE&__tn__=%2CO%2CP-R

Wärtsilä. (2019, 5. maaliskuuta). Wärtsilä lyhyesti. https://www.wartsila.com/fi/wartsila

 

Linkkejä:

Tekijäksi merkitään yleensä ohjaaja. Älä merkitse linkkiä suoratoistopalveluun, mikäli lähteesi on sitä kautta saatavilla vain lyhyen ajan.


Tekstissä:

(Grönberg ja muut, 1988).
(Lund, 2017).

(TEDx Talks, 2017).
(University of Vaasa, 2019).

(Forman, 1975).

Lähdeluettelossa:

Forman, M. (ohjaaja). (1975). One flew over the cuckoo's nest [elokuva]. United Artists.

Grönberg, M., Nevakare, H. & Urhonen, M. (toim.), (1988, 18. toukokuuta). Jäähyväiset Hittimittarille (Jakso 61). Sarjassa Hittimittari. Noudettu 6.5.2017 osoitteesta http://areena.yle.fi/1-2749009

Lund, P. (ohjaaja). (2017, 26. toukokuuta). Lauran päivä, (kausi 6, jakso 12). Banijay Finlandin tuottamassa sarjassa Vain elämää. Nelonen.

TEDx Talks. (2017, 13. joulukuuta). Susanna Kultalahti: Messages from Generation y [video]. YouTube. Noudettu 22.12.2017 osoitteesta https://youtu.be/hwhpw9nOPiM

University of Vaasa. (2019, 23. tammikuuta). Univaasa – Agents of Change [video]. YouTube. Noudettu 17.12.2019 osoitteesta https://youtu.be/VLO63lQ29Eo

 

Henkilökohtainen viestintä sisältää sähköpostiviestejä, keskusteluryhmistä lähetettyjä viestejä, joita ei ole arkistoitu, henkilökohtaisia haastatteluja, puhelinkeskusteluja ja muita vastaavia.

Tekstissä:

(M. Meikäläinen, henkilökohtainen keskustelu, 11.12.2019).

Henkilökohtaista viestintää ei merkitä lähdeluetteloon.

Ammatillisessa ja laajemmalle yleisölle tarkoitetussa julkaisussa rajatun saatavuuden verkkosivut, kuten Moodle tai yrityksen intra lasketaan henkilökohtaiseksi viestinnäksi. Vaasan yliopiston harjoitustöissä, kandidaatintutkielmissa, pro gradu -tutkielmissa ja diplomitöissä niihin saa viitata kuten verkkolähteeseen.

Saavutettavuusseloste Tillgänglighetsutlåtande